Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Elina Potapova. Karjalaine kul’tuuru gruafizes muvvos
Elina Potapova
Karjalaine kul’tuuru gruafizes muvvos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan
art-rezidentsieh on tulluh uuzi gost’u Suomespäi .Täl kerdua se on helsinkilaine Hanneriina Moisseinen , gruafizien romuanoin da mul’tfil’moin luadii , taidoilii da muzikantu .Petroskois häi yhtyi Northern Paradise -projektah taidoilijoih niškoi .Vihodmediakeskuksen seinis 11.oraskuudu piettih vastavus , kuduan aigua Hanneriina kerdoi omas elaijas da luomisruavos , ozutti erähän animatsiifil’man da kai pajatti .
Hanneriina on roinnuhes Jovensuuh , loppi Tamperen yliopiston da Helsinkin Aalto-yliopiston .Nygöi inehmine eläy da ruadau Helsinkis .Hänen tevoksii ozuteltih nygytaijon Kiasma-muzeis Helsinkis da Suomen toizis linnois , ulgomualgi : Norviegies , Islandies , Itualies , Boliivies da Argentiinas .Inehmine äijäl suvaiččou Ven’an Karjalua da puaksuh matkustau tänne .Hänen ezi-ižät oldih Repol’aspäi .Hanneriinan died’oi 1920-luvul muutti Suomeh , erähät sugulazet jiädih Ven’ale , sit yhtyvys heijänke katkei .Sendäh vikse died’oi nimidä ei kerdonuh omas elaijas Karjalas .Ga yksikai naizel rodih himo tuttavuo karjalazeh kul’tuurah , muuzikku - da folklouruper indölöih .Inehmine vähäzen maltau karjalua , sendäh hänele himoittau , ku hänen gruafizet romuanat oldas karjalan kielelgi .Hanneriinal on nelli romuanua .Enzimäine tevos on “Sen synty ” (2005), kuduan pohjannu on Vienan Karjalas kerätty folklourumaterjualu .Koomiksukniigu nimel “Isä ” on ihan omakohtaine da kerdou Hanneriinan perehen trageedies .Konzu Hanneriina oli vie pieni , hänen tuatto hävii jälgie jättämättäh .Kniigu on täyzi mielii da tuskua tuatan ozah näh .Käzipaikan kauti romuanas kuvatah karjalazii perindölöigi .Ennevahnas käzipaikkoi käytettih tärgevimis elaiguetuapois , muahpanendan aiguagi .Kuolluzile käzipaikku on kui dorogu toizele ilmale .Gruafizen romuanan vuoh Hanneriina tahtoi ijäkse proššaijakseh oman tuatanke .
– Karjalan kul’tuuru da folklouru ainos vedäy minuu omah puoleh .
Konzu tulen Ven’an Karjalah , minule himoittau ellendiä , ongo olemas nygyaigaine karjalaine kul’tuuru , ongo olemas tämä termin vai ei .Suomes karjalaine kul’tuuru on aiga marginaaline , koomiksoigi pietäh marginaalizennu taijon lajinnu .Minule koomiksat ollah suurimii taidolajiloi .Minuu miellyttäy , ku gruafizis romuanois voibi yhtistiä histourii , tekstu da čomazet , sanou omii mieli Hanneriina Moisseinen .
Vie eräs gruafine romuanu nimel “Kannas ” kerdou Luadogan Karjalan evakos , rahvahas , kuduat voinan jälles jiädih elämäh sille alovehele .Täs romuanas on ebätavalline kače voinah , erillizet piähenget – saldattu , kudai hävitti mielen , da lypsäi .Piähenginny ollah lehmätgi .
– Tavan mugah voinutevoksis kerrotah voinumiehien urhotegolois , ga minä tahtoin kaččuo voinua toizes puolespäi , tavallizien rahvahien da žiivatoin silmin .
Sih niškoi minä nareko ečin kirjastos kerdomuksii da kirjutuksii voinah nähte , kudamis kerrotah lehmis , kerdou Hanneriina Moisseinen .
Paiči gruafistu ruaduo Hanneriina Moisseinen maltaugi pajattua da soittua kandelehel .Vastavuksen aigua mediakeskuksen gost’at pakittih Hanneriinua soittua kandelehel , ga pahakse mielekse , inehmizel ei olluh kandelehtu keräl .Sen sijah häi pajatti pajon , kuduan hänele opasti suomelaine runonpajattai Jussi Huovinen .
Nygöi taidoilii viettäy äijän aigua animatsiistuudies .Terväh suau nähtä Hanneriinan Moisseizen uuzii tevoksii .
Karjalaine kul’tuuru gruafizes muvvos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский