ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Jurii Fomkin. Nuamoilan briha

Jurii Fomkin

Nuamoilan briha

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Nuamoilu... Meijän lapsusaijan kylä, Oniegan rannikon piirin Šuojuh kuuluju pieni karjalaine hieru niemimual, kolmel puolel hieruu on Ukšjärvi. A suvipuolelpäi on suo, da keviäl Nuamoilas rodieu suari, kudai on sivottusuureh muahkivizel randusuojuksel. Enne voinua sil oli levei sildu, kudual nuoret tansittih da soitettih balalaikal da soitol.
Ukšjärvi onkovasydämellinejärvi da eläy omien zakonoin mugah. Vuvvenaijas rippujen järvi on toiči täyzivezine. Vezitazuo kačoimmo suuren kiven vuoh, kudai nygöigi on suaren da kylän välil. Ku kivi syväh on viesvuota viennouzua, ku se nägyy puolimetrilkai on hyvin. A ku kivi nouzou metrikse, sit terväh vuota, rubieu nägymäh toine kivi, a ku kolmasvuota kuivua aigua. Tottu sanuo minun mustamah se oli harvah.
Enne voinua meijän kyläs oli läs 40 suurdu karjalastu taloidu, kudualoin levon al oldih eländyperti, liävy da tahnut, heinysarai da toizet huonukset.
Nuamoilan erähäs kois 27. ligakuudu 1916 Jevdokija Ignatjevna da P’otr Prokopjevič Tornevien pereheh rodivui Van’apoigu. Nygöigi myö sanommo sidä kodii Tornevan koikse. Rahvas sanotah, kuhänel oli jygei lapsusaigu”. Lapsusaigu ainos jiäy mustoh parahannu da ozakkahannu. Minä duumaičen, ku frontal Iivan musteli omua parastu aigua. Lapsennu olles Iivanal pidi avvuttua vahnembile da äijän telmie: ruadua muadu da ogrodoi, valmistua heiniä da kuivata vastoi... Ga mi hyvä oli juosta yhtes vellienke (niidy hänel oli kolme) järvirannale da hypätä vedeh, uidua kiistah vies nossuoh kivessah libo suarele. Libo parrel uijella sinne-tänne järves poikki, kehittäjen omua vägie da rohkevuttu. Lendiäičel luajittuloil suksil läpettäjiä hangie myö tarkistamah ankuriloi...
Sidä kaikkie häi musteli enne bojuu okopas istujes: školua, armastu opastajua Abram Adamovičua, ystävii Sen’kinan Van’ua da Anaškinan Vas’ua da toiziigi dovariššoi, kudualoinke häi kävyi meččäh da kangihes kallivoloih. Musteli briha sidägi, kui školan loppiettuu kyndi muadu, ruadoi Puadenen lespromhozas da avtoparkas Petroskois.
A sit Van’a oli sluužbas Ruskien armien inženieru-sap’ornoin alaozastos. Yhtyigi häi Suomen voinah vuozinnu 1939-1940 da jäi ihan tervehenny.
Demobilizatsien jälles häi ruadoi avtoparkas, puaksuh kävyi Nuamoilah vahnembien luo, kalasti da mečästi. Ga uvvessah algoi voinu, kudai i miäräigi brihan ozan.
Kezäkuun 24. päivänny 1941 Ivan Tornev miärättih 71. ambujien diviizieh (7. armii). Häi vastusti valloittajii Karjalan frontal Suojärven da Petroskoin lähäl. Erähäs bojus Suolusmäin lähäl brihua ruanittih.
Gospitalilpäi piästyy Ivan Tornev uvvessah joudui frontale.
Vuvvennu 1944 Ivan Tornev oli sluužbas toizes konehbriguadas (toizen Ukrainan frontan 5. konehkorpus).
Kevätkuu 1944, häi vojuičči Ukrainas. Dnestran oigiel rannal seizojua Mogil’ov-Podol’skoin linnua piästämizen aigua meijän omamualaine ozutti rohkevuttu. Linnan lähäl Serbakylän tyves bataljounu vastai vihaniekoin vastustuksen. Jogahizen koin, jogahizen okopan pidi ottua rynnäköl. Tankoin jälgilöi myöte Tornevan ozasto piäzi kylän keskikohtah. Vihaniekoin keskeh joudunuh rohkei komandiiru lyhyös aijas hävitti kymmene gitlerovtsua.
Huondeksel 20. kevätkuudu 1944 lähtiettih Dnestras poikki. Artilleriivalmistuksen jälles enzimäzenny joven keskikohtale tuli pieni lauttu, kuduadu ohjai Ivan Tornev. Häi meni joves poikki ihan avvonazesti, hänen zaduačannu oli ottua iččehpäi vihaniekoin ammundu. Tornev piäzi rannale, ambui avtomuatas da lykkäi granuattoi, mil avvutti hänen jälgilöi myöte tulijoile dovarišoile. Hyvän pozitsien otettuu Tornev oman alaozastonke hävitti vihaniekoin nelli kohtua da hommai Dnestran forsirovanien kogo ozastole.
Syvyskuun 13. päivänny 1944 Nevvostoliiton korgeviman nevvoston prezidium käski omistua Ivan Petrovič Tornevale Nevvostoliiton Urhoin nimen da andua hänele Leninan ordenan da Kuldaine Tiähti -medalin.
Sygyzyl 1944 Rumiinien piästämizen aigua Tornevua kovah ruanittih. Puolduvuottu enne voittuo häi kuoli gospitalih. Se oli 27. pakkaskuudu 1945. Urhoi pandih Buharestan velleskalmah.
Sit aijas meni jo piäl 70 vuottu, a meijän urhoin roindupäiväl – 100 vuottu. Endizelleh seizou Tornevan kodi Nuamoilan kyläs. Endizelleh läikkyy vezi Ukšjärves, toiči bauhuu, toiči on tyyni, kattau pyhiä kivie kylän da suariloin välil, kivie, kuduadu kohti suvaičči uidua Van’a Tornev vellien da dovarišoinke.
...Kivi da randu, kodigi, kuduan seinäl vuvvennu 1978 paikallizet eläjät azetettih mustolaudu Nuamoilan brihan kunnivokse, mustetah Van’ua. Mustolavvan vieres paletah ruskiet pihl’ajan skänčyt. Ivan Petrovič Tornevan kuolemattoman urhotevon musto ilmazen ijän rubieu elämäh hänen omamualazien syväimis.