ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Elina Potapova. Uuzi nimi Karjalan kirjalližuos

Elina Potapova

Uuzi nimi Karjalan kirjalližuos

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petroskois Kanzallizes kirjastos 20. oraskuudu piettih Pauši Lemnun enzimäzen kniigan prezentatsii. Pauši Lemnun nimel peittyy petroskoilaine biznesmies Pavel R’askin. Hänen sugujuuret ollah Kuuzirannan kyläspäi, kus rodivui da eli kuulužu itkettäi Irina Fedosova. Pauši ei ole ammatilline runoilii da kirjuttai, ga oppi kirjuttamah jo nuorete. Häi on kirjutannuh kymmenii eeppizii runoloi, kerdomuksii da suarnoi ven’an kielel. Pauši Lemnus enzimäzen kerran piettih paginua Kirjakamari-programmas kaksi vuottu tagaperin. Silloi kirjuttai vähäzen kerdoi omas elaijas da luomisruavos da lugi sentämän runuo.
Pauši Lemnun enzimäine kniigu sai karjalazen nimenO, muga olgah!” Kniigu nägi päivänvalgien tänävuon Verso-julguamos. Kogomukseh kuuluu kui runuo, mugai prouzua ven’an kielel. Omis tevoksis kirjuttai kerdou Karjalan rahvahas da luonnos. Omas luomisruavos häi sanou muga:
Minä kirjutan ven’an kielel, ga minun runolois on karjalaine mentalitiettu.
Kirjutan Karjalah nähte, sendäh ku tämä on minun oma mua, a meijän rahvas on Ven’an suurii ozii. Kirjuttamah minuu potakoiččou minun akku Tamara, ristittylöin vesselät muhahtukset da hyvä mieli.
Vastavuksen aigua ezitettih Kajahušfolklouruansambli, kuduan artistat pajatettih da soitettih kandelehel.
Vastavuksen aigua omii tervehtyssanoi da toivomuksii sanottih kirjuttajan dovarišat da omamualazet, kudamua kerdyi ylen äijy. Pauši Lemnun muatkoi pajatti čomal karjalan kielel vesselii častuškoi, a tytär Evelina lugi erähän karjalakse kiännetyn runon kniigaspäi. Eräs gostis muga sanoi kirjuttajan luomisruavos:
Kniigas on ristikanzan vuadimatoi nero.
Ihan prostoil omaluaduzel kielel Pauši kerdou omis tundolois, Karjalan rahvahas.
Pauši Lemnun sanoin mugah, kirjuttajan ruavos händy ylen äijäl kannatti kuulužan karjalazen kirjuttajan Ort’t’o Stepanovan poigu Mihail da hänen akku Ol’ga. R’askinat da Stepanovat ollah hyvät tuttavat, Ol’ga da Mihail tuldih kniigan prezentatsieh da toivotettih Paušile jatkua ielleh runoloi kirjuttamistu.
Vastavuksen aigua kai tahtojat voidih paista kirjuttajanke da ottua lahjakse hänen kniigat.