Тексты

Natalja Gilojeva. Pertii ruokin, mattii panen. Ellendännöygo suomelaine karjalastu paginua putilleh?

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 19, 2017, с. 4

Natalja Gilojeva

Pertii ruokin, mattii panen. Ellendännöygo suomelaine karjalastu paginua putilleh?

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Karjala da
suomi
ollah
lähäzet
sugukielet
. Kielis
on
äijy
yhtehisty
sanastuo
, mi
avvuttau
karjalastu
da
suomelastu
toine
toizen
kielen
ellendämizes
. Konzu
karjalaine
sanou
, gu
kezä
on
tulluh
, suomelaine
ellendäy
sen
oigieh
: kesä on
tullut da
se
on
hyvä
dielo
. Ga
ainosgo roih
muga
? Täs
yksi
lyhyččäine
vuoropagin
, kudamas
ei
probliemattah
mennyh
:
Karjalaine
inehmine
: Ostin
tänäpäi
ruskien
pluat’an
. Kačahtai
, ongo se
minulleni parahite
?
Suomelaine
inehmine
: Onpas kuin sinulle tehty! Mutta eihän tuo
ole
mikään ruskea, vaan punainen.
Karjalaine
inehmine
: En
nimittustu
punastu tiijä
, ruskei
se
on
: minun
armas
väri
.
Suomelaine
inehmine
: Onkohän sinun
näkö ihan
kunnossa?
Kummua
sanot
, ga
mollembat
naizet
ollah
oigiet
, vaigu karjalakse
ruskei
ongi
punainen. Moizii
sanazii vois
sanuo
hairiehvedäjikse libo
riskusanoikse. Toiči
risku on
ylen
korgeigi. Konzu
karjalaine
mužikku
sanou
toizele
, gu
hänen
akal
himoittau
äijäl
kalua
, se
ei
merkiče
nimidä
mostu
, mi
enzimäzikse
tulou
piäh
äijile
suomelazile
. Akku
tahtos
syvvä
kalua
= kalaa, äijäl
tahtos
– nimidä
muudu
täs
ei
tahtota
sanuo
.
Erähät
moizet
sanazet yhtes
kieles
tarkoitetah
ezinehty
, ga
toizes
ristikanzua
libo
yhtes
kieles
net
ollah
adverbilöinny, ga
toizes
merkitäh
miesty
. Juuri
nenga
menöy
karjalan
rengi
da
suomen
renki -sanoinke sego
karjalan
äijän
da
suomen
äijä -sanazienke. Toiči
net
vastavutah
yhtes
samazes
virkehesgi, ezimerkikse
, karjalaine
virkeh
Äijät
astutah
rengilöinke
meččäh
kiändyy
suomekse
kui
Monet
menevät ämpärien kanssa metsään.
Erähät
moizet
hairiehvedäjät sanazet äijälgi kielastetah
kuulijua tietys kontekstas
käytetynny. Muga
virkeh
Kai
dengat
mendih
muijale
tarkoittau
vai
, gu
Kaikki
rahat
meni
muualle. Konzu
ylbei
muamo
löyhkäy
, gu
kai
minun
lapset
ollah
linnas
, häi
tahtou
sanuo
vai
, gu
kaikki
hänen
lapsensa asuvat kaupungissa.
Eriže
pidäy
mainita
matin
panendas da
pertin
ruokindas. Kerran
karjalan
luvendol
oli
tekstu
karjalazien
uskomuksih
näh
, kuduas
sanottih
vagavah
, gu
ei
sua
panna
mattii
mečäs
. Yksi
opastui
kyzyi
: Suannougo linnas
? Parembi
on
joga
kohtas
olla
matin
panemattah
, sendäh gu
se
merkiččöy
kiroiluu
. Ga
pertin
ruokindu on
ylen
hyvä
dielo
da
kai
pertit
pidäy
ruokkie
hyvin
. Suomekse
tämä
jälgimäine
virkeh
kiändyy
kui
kaikki
huoneet pitää siivota hyvin
.
Nygöi
, konzu
karjalan
kieli
muga
ruttoh
kehittyy
da
sil
on
ezimerkikse
Wikipedii da
Yle uudizet
karjalakse
, on
tulluh
aigu
luadie
Karjala-suomi-hairiehvedäjien sanoin
sanakniigaine, kudai
avvuttas
suomelazii
ellendämäh
karjalan
kieldy
putilleh
. Mostu
sanakniigua
ollah
parahite
luadimas
Natalja Gilojeva, Santtu Karhu da
Timoi Munne.