ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Natalja Krasavtseva. Tutuštukkua Lappi-tätih

Natalja Krasavtseva

Tutuštukkua Lappi-tätih

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Koštamuš on starina taigan kešellä, näin šanotah ihmiset omašta kaupunkista. Nyt Koštamukšella ilmešty oma starinallini šuojelijaLappi-täti ta hänen apulaini Sampo-poika.

Ken vielä ei ole tuttavuštun täh mukavah vierahanvaraseh Tätih, juoškua ruttoseh Koštamukšen keškuškirjaštoh. Ta šiinä neuvošša ei ole mitänä kummallista, vet juuri Koštamukšen kirjaštošša Lappi-täti oli kekšitty, piiruššettu ta še alko elyä omua iččenäistä elämyäh.
Täštä hahmošta on äšen Tutuštukkua Lappitätih -kirjani kirjutettu. Ta ei tavallini, kun erinomani. Esimerkiksi, yhellä šivulla vorssa Lappi kostittau ativoja piirailla, a toisella on šama Täti, ka še ei ole värjätty. Jokahisella on mahollisuš toistua värissä hänen šoma puku tahi kekšie oma väriyhisselmä.
Aunukšelaiset šanotah: “A meilä on oma starinallini hahmovesselä Pakkaine!” Hyö oikein huomattih, vet kuin Pakkasen, niin ni Lapin ilmeštymini liittyy meijän monikanšallisen tašavallan rahvahienkarjalaisien ta saamelaisienistorijalliseh muistoh.
Kirjaštonruataja Nadežda Alimpijeva kerto, jotta taikurin Lappitäjin hahmon oli kekšin koštamukšelaini animattori Marina Šaškova jo melkein kymmenen vuotta takaperin, konša ruato Kulttuurimusejokeškukšešša. Lappitäti heti miellytti kaikkie.
Konša mie kekšin šen kuvua, niin otin pohjakši muinaissaamelaisie perintehie ta kulttuurie. Vet ennein saamelaiset elettih näillä šeuvuilla, kerto Marina Šaškova. Lapin kirkaš tulini puku on valkien lumisen talven vaštakohtana.
Konša Lappi-täti ta hänen apulaini el’fi Sampo-poika ašettauvuttih elämäh Koštamukšen keškuškirjaštošša, niin lapšien ta aikuhisien himotti šuaha tietyä niistä enemmän. Šentäh kirjaštonruatajat piätettih tutkie niitä starinallisie henkilöjä. Pikkuhil’l’ua Lapin henkilökuva tuli aina mukavammakši. Ruatoh ošallistu kirjašton koko kollektiivi johtajan Julija Novikin ta varajohtajan Natalja Borisenkon kera. Kirjaštonruataja Natalja Volkova piirušti Lappi-täjin ta hänen apulaisen Sampo-pojan. Nämä kirkkahat piiruššukšet painettih kirjaseh folklor išankar i loista. Taiteilija ei ainuoštahšuorittiLapin kauneheh pukuh, ka vielä i tarkkah tutki saamelaisien perintehellistä pukuo, šen kuvijoja, ornamenttija ta korissukšie.
Niin ni ilmešty Lappitäti lukijien šilmien eteh. Hänellä oli kekšitty kaunis legenda, mi niise painettih Tutuštukkua Lappi-tätih -kirjasen šivuilla.
Nyt Lappi-täti (Marina Šaškova) aktiivisešti yhtyy kaupunkin ta varšinki kirjašton joka pruasniekkah. Esimerkiksi, talvikuušša, Uuvven vuuvven uattona hiän otti ošua Ajan pyörä -juhlah, a kešällä Kanšallisien kulttuurien festivalih.
Nyt ei ole tärkietä, oliko tämä šankari kekšitty, vain toveštah ilmešty muanalasešta čuarilašta. Tärkietä on še, jotta nyt ilman ahkerua Lappi-tätie on vaikieta kuvittua Koštamukšen kulttuuri-šekä liikehelämyä. Še oikein miellytti Karjalan pohjosen kaupunkin eläjie.
Vuosi takaperin Koštamukšen halličukšen ruataja Galina Potapova ehotti luatie Lappi-täjin kaupunkin starinallisekši šankariksi. Vet nyt monilla kaupunkiloilla, mit kehitetäh turistibisnessie, on oma brendi, ta rikeneh še on starinallini tahi folklorihenkilö. Voit olla, jotta tulovaisuošša Lappitäti ta Sampo-poika tullah ei vain Koštamukšen, ka i koko Karjalan nimikortiksi.

Legenda Lappi-täjistä

Konša Koštamuš-kaupunkie vielä ei ollun Karjalan taigan kešellä, geologit muokattih malmiesiintymyä ta löyvettih muanalani čuarila.
Voimakkahat ta jykiet konehet rikottih kivitvorčat ta muajilmah tuli tuntomatoin naini. Hiän oli keškikašvoni, riški, verövä ta leppie-iänini. Naini kerto, jotta šynty monta vuosišatua takaperin vanhalla saamelaisella mualla ta hänen tarkotukšena oli tulla pohjoiskanšojen šuojelijakši. Ka julma Vuarakuninkaš häiričči häntä ta šalpasi muanalaseh luolah. Geologit kuunneltih naisen kertomuš ta ehotettih hänellä jiähä Koštamukšeh. Vet tänne kohta tulou rahvašta muajilman eri puolilta ta kaikin hyö tarvitah šopuo ta yštävyttä, rakkahutta ta rauhua. Naini šuoštu jiämäh ta hänellä annettih Lappi-täti -nimi. Šiitä ajašta alkuan koštamukšelaiset eletäh šovušša, rakkahuošša ta rauhašša. Lappi-täti on ni nuorien perehien šuojelija, antau plahosloven’n’ua pariskuntien hiäpäivänä. Täjin talo on šuuri ta šiinä on äijän työtä, niin ni ilmešty Lapilla apulainiel’fi Sampo-poika, Sampo-melličän šäilyttäjä.