ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Tatjana Berdaševa. Tašavallan nuorin kanšallispuisto kehittyy

Tatjana Berdaševa

Tašavallan nuorin kanšallispuisto kehittyy

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Jo aikoja takaperin ihmini rupesi miettimäh luonnonšuojeluo. Enšimmäisie luonnonšuojelualovehie oli peruššettu jo keškiaikoina. Enšimmäini kanšallispuisto peruššettih Amerikašša 1872 vuotena. Še on Yellowstonen kanšallispuisto.
Mitä kanšallispuisto tarkottau? Še on luonnonšuojelualoveh, missä ihmisien toiminta on mahollista. Esimerkiksi, kanšallispuiston alovehella kehitetäh matkailun infrastruktuurie. Näin Yellowstonen kanšallispuistošša on rakennettu muutoma šata kilometrie asfalttiteitä, kumpasie myöten puistošša voit ajua. Puiston läpi kulkou rautatieki, puistošša on rakennettu leirintäalovehie ta šielä on tarjolla kaikenmoista toimintua.
Kalevalan kanšallispuisto on vielä liijan nuori, eikä šielä ole niin kehittynyttä infrastruktuurie. Tašavallan nuorin kanšallispuisto tämän vuuvven heinäkuušša täyttäy vain 12 vuotta. Puistolla on kuitenki äijän šuunnitelmie ta toivoja, jotta niitä riittäy vuosikymmeniksi.
Ideja kanšallispuiston peruštamisešta tuli Venäjän tietoakatemijan Karjalan meččätutkimuškeškukšen ammattimiehillä 1980-luvun lopušša. Alovehella on šäilyn koškomattomie meččäerämaita. Puiston yli 74 000 hehtarin alovehešta noin 70% on havumeččyä, etupiäššä männikköjä. Enämpi 80% koko šiitä meččäalašta ollah yli 120 vuuvven ikäsie puita. Eryähien puijen ikä on äšen 450-500 vuotta. Vesi peittäy noin 9 000 hehtarie: puistošša on yli 400 järvie ta noin 250 jokie ta ojua. Alovehella eläy petroja, konteita, ahmoja, jouččenie šekä mua- ta merikotkie.
Erikoista huomijuo kiinitetäh Kuittijärven järvilohen ta šamoin jokihelmišimpukan šäilymiseh. Šimpukan elinkierto riippuu äijälti lohen esiintymiseštä. Voit olla, jotta varšinki puiston anšijošta onnissutah lisyämäh jokihelmišimpukkakantoja ta šamoin kehitetäh elmenpyyntie, mi kuuluu karjalaisien perintehellisih elinkeinoloih. Kanšallispuistolla on šamoin istorijallini ta kulttuurimerkityš. Alovehelta löyvettih muinoisihmisien elinpaikkojen jälkijä, mit ollah peräsin kivi- ta kuparikauvelta. Muinoisaikoina šillä šeuvulla elänyöt saamelaiset rakennettih uhripaikkojah, seitoja, kumpasie toisin šanotah lentäjiksi kivilöiksi. Karjalaiset jätettih puih omat merkit, karšikot. 1800-luvulla nykysen kanšallispuiston alovehelta kerättih runoja, muinosie karjalaisie lauluja, kumpasie otettih šiitä muajilmankuulusah Kalevala-eepossah.
Vuotena 2017 Kalevalan kanšallispuisto hyväkšyttih ainutluatusekši alovehekši kanšainvälisellä tašolla. Koštamukšen luonnonpuisto ta šiih kuuluja Kalevalan kanšallispuisto on šuatu UNESCO:lta kanšainvälisen statussin Metsolan biosferialovehena.
Kanšallispuiston korkie statussi ta yli kymmenvuotini toiminta annetah šillä mahollisuš šuavuttua uušie tavottehie ta kehittyö šäilyttäen šeuvun ainutluatuisutta.