ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Tatjana Boiko. Sammui karjalan kielen tuohus

Tatjana Boiko

Sammui karjalan kielen tuohus

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kevätkuun 28. päivänny kuoli Vladimir Dmitrijevič R’agojevparas karjalan kielen tiedäi.
Kielentutkijan Vladimir Dmitrijevič R’agojevan nimi on hyvin tuttavu karjalan kielen alal ruadajil. Häi ruadoi Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien instituutas yhteh palah 45 vuottu. Oman karjalan kielen tutkindu oli hänen eloksenruavonnu.

Vladimir Dmitrijevič R’agojev rodihes 8. 01. 1935 Tulomjärven rannale sijoitunnuos čomas Kolatsellän kyläs.
Vuvvennu 1941 sytyi Suuri Ižänmualline voinu. Hänen lapsestusaigu tuli vaigieloile voinuvuozile. Tuattuadah otettih voinale, kunne häi tiedämättäh kadoi vuvvennu 1942. Järgieh voinan allus perehel pidi lähtie pagoh Arhangel’skan alovehel. Sie Aleksandrovka-nimizes kyläs brihaččuine ehti opastuo školas kaksi vuottu. Ielleh opastundan häi jatkoi omas Kolatsellän školas, a jälgimäzet 8-10 kluasat loppi Vieljärven školas. Jälles školan lopendua häi vuvvenpäivät ruadoi geologujoukos Kin’alahten čupul.
Vuvvenu 1954 häi piäzi opastumah Petroskoin yliopistoh suomi-ugrilazeh ozastoh, kuduan loppiettuu vuvvennu 1959 häi kolme vuottu ruadoi opastuspuolenjohtajannu Veškelyksen lapsienkois da kaksi vuottu Suojärven ronos inspektorannu. Kielen, literatuuran da histourien instituuttah Vladimir Dmitrijevič R’agojevua vuvvennu 1964 kučui tutkimah karjalan kieldy Georgii Martinovič Kert. Instituutan kieliozastos tutkittih karjalan kielen murdehii, kerättih karjalankielizii materjualoi da tavoitettih panna niilöi tallele. R’agojevan tiedotiemakse rodihTihvinän karjalazien kieli”.
Kielimaterjualoi tihvinän karjalazis Vladimir R’agojev keräili algajen 1965 vuvves viizitostu vuottu peräkkäi. Tihvinän alovehel Seliščän kyläs häi tuttavui Paraskovja Maničevan perehenke da joga vuottu sinne tulduu azettelih heijän luo. Paraskovja Ivanovnal oli ylen hyvä musto da erinomaine kerrondukygy. Hänelpäi Vladimir Dmitrijevič kirjutti magnitofonal enämbän kahtukymmendy čuassuu karjalankielisty paginua. Niilöin paginoin materjualat oli pandu kahteh suureh kniigah. Karjalan kielen tihvinän murdehen grammuatiekkunägi päivänvalgien vuvvennu 1977. Tämän kniigan pohjal Vladimir Dmitrijevič puolisti filolougiitiijon kandiduatan dissertacien Tartun yliopistos vuvvennu 1979. Toine hänen suuri tevosTihvinän karjalan kielen näyttehetpiästettih ilmoih vuvvennu 1980.
Vladimir Dmitrijevič tutki omuagi livvin murrehtu. Äijän kerdua häi ajeli keriämäh kielimaterjualoi liygiläzih kylih. Iče häi ylen hyvin tiezi karjalan kielen, maltoi pagizuttua joga ristikanzua, kyzellä da tiijustella ennevahnazis karjalazis eländytavois da perindölöis, kirjutteli magnitofonal karjalankielizii itkuvirzilöi, pajoloi, suarnoi, sananlaskuloi. Yhtes kuulužan karjalan kielen tutkijan Grigorii Makarovanke hyö vuvvennu 1969 valmistettih kniiganKarjalan kielen näyttehet”, kuduah pandih kerätyt livvinkielizet materjualat.
Yhtes Suomen da Estounien kolliegoinke häi oli suures monivuodehizes kanzoinvälizes projektasItämeren-suomalainen kielikartastokarjalankielizen ozan luadijannu, a kolmanden atlassukniigan vastuajannu toimittajannu. Tämän suuren yhtehizen ruavon tuloksenuu roittih kieliatlasan kolme ozua. Atlassah näh kieliozaston tiedoruadajat äijän vuottu peräkkäi kerättih sanoi karjalazis kylis. Karjalan tiedokeskuksen arhiivas ollah tallel kaikkien tiedoruadajien ekspeditsielois täytetyt päivykniigazet, kudualoih on kirjutettu sanat Atlassah niškoi. Ollah siegi Vladimir Dmitrijevičan täytetyt päivykniigazet. Arhiivas voi löydiä R’agojevan valmistettu karjalan kielen grammuatiekkuTutkimuksii livvin karjalan murdehes: foneetiekku da morfolougii”, 1987.
Meijän Instituuttu da Jovensuun yliopisto oli sovittu yhtehine projektu, kuduan tuloksennu rodih suuri kniiguNäytteittä karjalan kielestä” (1994). Täh kniigah on pandu kaikkien kolmen piämurdehien da niilöin alamurdehien materjualat, kuduat kerättih karjalazis kylis meijän Instituutan kieliozaston tiedoruadajat. Tämän kniigan toimittajannu sežo oli Vladimir R’agojev. Äijis kniigois, kuduat koskietahes karjalan kieldy da karjalazii perindölöi, voi löydiä R’agojevan nimi: erähis häi oli luadijannu, toizis oli toimittajannu.
Karjalan kieli oli hänele kallehin da paras. Sen hyvyökse Vladimir R’agojev oli ruadanuh äijän toiziigi ruadoloi. Häi kehoitti painettavakse Vladimir Brendojevan enzimäzen runokniigazenAnusrandaine”, oli toizien Brendojevan runokniigoin toimittajannu, monen vuottu kuului Tazavallan sanastokomissies ruadajien joukkoh.
Vladimir R’agojev ruadoi Instituutas 45 vuottu. Kaheksa vuottu häi oli Instituutan kieliozaston piämiehenny. Se ohjuandu tarvičči hänes vastavustu kaikkien tiedoruadajien hommis. Hänel puaksuh kyzyttih nevvuo da abuu kielen puoles instituutan tiedoruadajat, yliopiston opastujat da net, ket oldih kiini karjalan kieles. Häi ei kieldävynnyh nikenen kyzymyksis, autoi kaikile, ečči vastavukset sanakniigois, andoi nevvuo kieliruavos. Monen vuottu häi autoi ylopiston opastujile diplomoin kirjutandas: konzugo oli diplomruavon johtajannu, konzugo arvostajannu.
Enimäl häi suvaičči omua armastu kyliäKolatselgiä, kunne hänen syväin pyrgihes kogo ijän. Joga loma-aijan häi vietti sie, omal tuatoušinmual, enzipäiväsloma-aijan loppussah. Hänen käzis pyzyi kirjutin dai kirves. Häi maltoi kaiken: yksinäh salvoi uvven koin, nosti kylyn, omil käzil luadi päčin uvves kois. Ylen äijäl suvaičči da maltoi kalastua. Se oli hänen igäine himoruado, häi tiezi kai kala-abajat Kolatsellän čupul. Ilmaigo dovarišat sanottih händykalastusprofessorakse”!
Häi oli argutabaine ristikanzu, ei suvainnuh liigua mainehtu, liigua kiitändiä.
Kunnivoijen hänen mustuo, myö, karjalazet, ylbeilemmö sidä, ku meijän karjalazien joukos oli nengoine korgeitazoine kielentiedäi mies, vagavu da kunnolline ristikanzu, kuduadu piettih da iellehgi ruvetah pidämäh suures arvos. Sammui karjalan kielen tuohus...