ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Natalja Gromova. Kindahan oza

Natalja Gromova

Kindahan oza

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
On Priäžän piiris vahnu Kindahan kylä, rahvas eletäh sie jo enämbi 500 vuottu. Sanotah, ku ammui enzimäine kylän eläi tuli sinne da nägi kaunehen korgieu kohtan Šuojun joven rannal. Lykkäi häi kindahan muale dai sanoi: “Tänne rodieu Kindahankylä!” Se on čoma tarin. Toizet sanotah, ku kylän nimi tuli lappalazien Kint-sanas (kar. azetuskohtu), libo kindis (kindas) -sanas (kar. vuolažu virdu).
Enne Kindahan kylän rahvas piettih kaksi kirikköpruazniekkua – 9. oraskuudu (nygöi sinäpiän pietäh Voitonpäiviä) da 21. kylmykuudu. Konzu Priäžäs murendettih kirikkö Vallankumovuksen jälles, Priäžän eläjät käydih sluužbale sih kyläh, kymmene kilometrii dorogua myöte. Myöhembi Kindahan pappi otettih kiini. Nygöi tämän vahnan kirikön kohtan rinnal seizou uuzi Veden’n’an časounu.
Šuojun joven rannal seizou vahnu kaksikerdaine kodi. Toinah enne sit kois oldih suuret huonukset tagapuoles, nygöihäi tyhjy kodi mustoittau hyllättyy yhteseländykodii. Täs ylen ammui eli melliččyniekku perehenke. Heidy repressiiruittih.
Nygöi Kindahan kyliä sanotah juumoran piälinnakse da saneltah vesselii zuakkunoi Kindahan tolkuttomih mužikkoih nähte. Ga tottu sanuo, täl vesseläl kyläl on kauhei histourii.
Kindahan kyläs oli kontsluageri voinan aigua, suomelazet pandih kyläs ymbäri ogakkahastu raudulangua, Maksimovan kois oli vihaniekoin štuabu. Oli äijy kiini otettuu, läs kolmiesadua hengie.
Tänävuon 10. oraskuudu školan opastujat, Priäžän piirin Yhtes-fondu, Pilli-folklourujoukko piettih Kylän histourii persounoinke -ekskursien Kindahan kyliä myöte. Opastujat kuunneltih da kirjutettih yhtes Kindahan da Priäžän rahvahan mustoloi.
Eräs kerdomus oli moine:
Enne voinua tuli Kindahan kyläh Pavluhovan Anni.
Häi oli rodinuhes Voulogdan alovehen Lopotovo-kyläh, Annin tuatto oli hyvä ižändy, pereh eli kyllyös. Ga elokseh vuottamattah rodih muutostu. Tuatto ei mennyh ruadamah kolhouzah, algavuttih repressiet. Vahnembat vardoittih tytärdy pahuos, työttih hänen rodn’alluo Karjalah.
Ven’alaine neidine ruadoi keittäjänny meččypaikas, meni miehele, hänen ukko Jermolajevan Konstantin ruadoi traktoristannu Kindahan kyläs. Karjalan heimoveh ei ottanuh vastah neveskiä, ku omahistu. Jygei oli nuoren mučoin oza.
Sen jälles oli Talven voinu, tuli Suuri Ižänmualline voinu. Annin ukko oli frontal, a Anni kahten lapsen kel lähti pagoh omah Lopotovo-kyläh.
Konzu voinu loppih, Konstantin-ukko tuli Voulogdan alovehele oman perehellyö. Vaiku oma randu kučui järilleh. Mies ajoi lapsienke Karjalah, a kohtuine Anni-akku lähti jallai, ku ainavo syöttäi lehmy pidi sežo ottua Karjalah. Häi lehmänke astui Lopotovospäi Oniegan randua myöte Petroskoin linnas siiriči. Kummua on, ga Priäžäh tulduu, hänel kolmen päivän peräs rodih kolmas lapsi. Tämän histourien saneli Annin tytär Malafejevan Zinaida Konstantinovna. Zinaidan perehen histourien da äijän tämänmostu kerdomustu vie saneli meile Priäžän školan opastai Irina Veleslavova.
Paginan jälles oli Mustomiitungu da čuajustola Kindahan kylän uvves yhteiskunnallizes keskukses, Runa-ansambli soitti kandelehel.
Nygöi Priäžän piiris pietäh Kylän oza -projektua, kudai kiinnostuttas nuorižuo. Kindahan kyläl on oma vuitti projektas.