ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Maria Filatova. Venujan kiven alle vezi ei jokse

Maria Filatova

Venujan kiven alle vezi ei jokse

вепсский
Младописьменный вепсский
Semendkun 27.-28. päivil Švecian L’uksele-lidnas oli tehtud Barencan agjan igähižiden rahvahiden IV Kongress da II Sammit. Sinna tuliba nencad Nencoiden okrugaspäi, vepsläižed Karjalaspäi da saamelaižed Ročinmalpäi, Norvegiaspäi, Suomespäi da Venämalpäi. Rahvahad pagižiba ičeze problemoiš, miččed oma ühteiččed vähäluguižil rahvahil da ühtes eciba vastusid, hüvid pätandoid niihe. Miččiš azjoiš pagištihe Sammital da Kongressal täl kerdal, sen polhe om meiden kirjutez.

Karjalaspäi L’uksele-lidnaha töndui sur’ delegacii – 16 mest. Heiden keskes oliba lehtmehed, opendajad, üläopenikad, školiden pämehed. Delegacijad ohjanzi Kalag’-posadan pämez’ da Vepsän kul’tursebran pämez’ Natalja Silakova.
Ezmäižel päiväl oli tehtud Kongress, toižel päiväl radod zavodi Sammit. Delegatad Karjalaspäi aktivišti radoiba nenil päivil da tartuiba paginaha. Kongressal Jelizaveta Haritonova, Vepsän kul’tursebran aktivist, eziti dokladad. Hän starinoiči tärktoiš azjoiš, miččid tehtihe vepsän mal jäl’gmäižiš voziš. Jelizaveta sanui: ”Meid lujas ihastoitab se azj, miše äjad problemad, miččid em voinugoi pätta, kaik-se nügüd’ kadoiba. Ozutesikš, tegim suren radon: vepsläižed, kudambad eläba Karjalan külišŠokšus, Šoutjärves da Kalages, nügüd’ voiba lähtta pensijale aigemba. Naižed lähteba pensijale, konz heile täudub 50 vot, mužikadkonz heile täudub 55 vot. Toine hüvä azj om se, miše vepsläižed Karjalas nügüd’ voiba otta mecaspäi puid ičeze kodiradoiden täht. Vodelpäi 2018 zavottihe tehta kožmusid kivisaskelmižiden karjeroidenke. Nügüd’ sen täht, miše avaita uz’ karjer, pidab küzuda laskend rahvahal. Venujan kiven alle vezi ei jokse!”, – sanui Jelizaveta. Ičeze dokladas Jelizaveta kosketi azjoid-ki, miččiš holduba vepsläižed. Ozutesikš, optimizacii školiš, medicinan problemad, küliden nügüdläine elo.
Neniš päiviš äjan pagištihe sen polhe, kut kaita da kehitoitta igähižiden rahvahiden kelid, miččil mahtoil voib antta kelid norile sugupol’vile, kut sündutada heiš melentartust kel’he. Saamelaine delegacii ozuti, miččes formas voib antta norile mehile kelen tedoid da tradicijoid: ezitiba kacujile rep-muzikad saamen kelel. Norvegian saamelaižen parlamentan pämez’ Aili Keskitalo pagiži kodikelen suren znamoičendan polhe ristitun elos. Hän sanui: ”Kel’nece om hengen zirkol da südäimen kändai”.
Anna Anhimova vedi paginadKonz ühthižrad kaičeb kul’turad”- diskussijas. Anna sanui: ”Kaikuččel meišpäi om ičeze istorii. Sammitnece om sija, kus vajehtamoiš melil. Minä olen vepsläine. Minun mamoi da tatoi oma vepsläižed. openziba venän kel’t, a minei pidab opeta vepsän kel’t. Ende ristituile ei olend tarbiž opeta vepsän kel’t, sil pagištihe kanzoiš. A nügüd’ meile pidab meletada sen polhe, kut antta kel’t norile sugupol’vile. Vepsläižid om jänu vaiše kuz’ tuhad. Nügüd’ vepsän kel’ kaičese kirjoiš, a meiden ezitatad pagižiba sil jogapäiväižes elos. Minä meletan, miše voim tugeta kel’t, konz tegem erazvuiččid projektoid. Meiden opendajad, vanhemb sugupol’v, andoi meile hüvän pohjan, hüvän voimusen kehitoitta kel’t i meile pidab tehta se. Meiden nored mehed oma aktivižed i äjan radaba kelen kaičendan täht. Om hüvä, miše tegem fil’moid vepsän kelel, vedäm Paginklubad vepsän kelel. Necil aigal meidennoks tuleskeleba uded mehed, kudambad mugažo kehitoitaba kel’t, abutaba meile rados. Meile pidab kaita se, midä om anttud meile vanhembal sugupol’vel”.
Sammital pagištihe sen polhe, miše om lujas hüvä, miše 2019 voz’ oli nimitadud igähižiden rahvahiden keliden vodeks. Toivotadihe, miše nece voz’ tartutab mirun rahvahiden homaitust i andab uzid melid, kut voib kaita igähižiden rahvahiden kelid, miččišpäi äjad jo koleba.
Erine pagin oli sen polhe, kut igähižed rahvahad kosketasoiš da radaba ühtes Barencan alovehes. Letihe paginoid sen polhe, kut regionad kehitoitasoiš, miččid radoid tegeba küliden pämehed i kut rahvahad radaba ühtes valdmehidenke. Pagištihe sen-ki polhe, kut rahvahad eläba da radaba ühtes zavodoidenke, karjeroidenke, miččed radaba rahvahan mal. Neciš paginas äjad tarbhašt sanui Natalja Silakova: ”Vepsän mal radab lujas äi kivisaskelmižid karjeroid. Om sel’ged, miše rahvaz ei voi eläda hüvin, ku posad eläb hondoin. pätim, miše meile pidab pagišta karjeroiden pämehidenke da löuta sebrastust heidenke. Meiden man zakonoiš pagištas, miše vähäluguižil rahvahil om ičeze oiktusid i niid pidab polestada. pätim pagišta kivisaskelmižiden karjeroiden pämehidenke da tehta kožmusid. Karjerad voiba abutada rahvahale, voiba abutada posadoile. kirjutim azjbumagoid i nügüd’ ned abutaba meile. Ku ken-se tahtoib avaita uden karjeran, ka nügüd’ küzutas laskend rahvahal. Sen täht tegem vastusid posadas, kucum posadoiden eläjid, karjeroiden pämehid i ühtes meletam, kut paremba tehta, kut rata edemba. Karjalas radab Sovet, miččes valdkundan pämez’ kundleb rahvahan paginoid, pätab meiden problemoid. Jügedoid küzundoid lendam necil Sovetal da löudam sigä hüvid pätusid”.
Kongressan da Sammitan ühtnikad oma hüväd mel’t tehtud rados da vedetud paginas. Jelizaveta Haritonova sanui: ”Täl kerdal toine suim oli Švecias, sikš miše kaks’ vot nece ma om kuti ižand Barencan korktas nevondištos. Ičemoi polespäi kitäm necidä mad, miše sigä tehtihe suim. Voib sanuda, miše nece suim läksi lujas hüvin. Pagin oli lujas eläb. Äi oli tedomehid, ekspertoid, mugomid ristituid, ked hüvin tedaba igähižiden rahvahiden holid da azjoid, miččiden polhe rahvahad pagižiba. Eläb pagin oli kelen, kul’turan polhe, man polhe i mugoižiden radoiden polhe, miččed oma igähižile rahvahile tärktad. Hüvä om se minun meled möto, miše letihe mugoine pagin, mitte koski i Piterin agjan vepsläižid, konz igähižed rahvahad sulabe toižiden rahvahiden keskes. Nece sulamine koskeb Piterin agjan vepsläižid, hüvin muštam, kut ajeltihe ičeze posadaspäi, ičeze maspäi i sirdihe toižile maile. Necen polhe pagižiba eläbas saamelaižed. Nece azj koskeb heid-ki, konz oliba lapsin i äjad eliba internatoiš. Elim i internatas, minä-ki elin Šoutjärven internatas, i voin sanuda, miše sigä ei olend kut kodiš, meiden vanhembad oliba edahan, niken ei rižand maman laskvoid sanoid, vaiše sobatan i pühäpäivän pörzimoiš kodihe. Tusk oli. Muga hilläšti sulab meiden kel’ i meiden kul’tur, konz , nored, elim toižiden rahvahiden keskes. Sulamižen azjan polhe letihe paginoid Kongressal ezmäižel kerdal. Nece ei ole jäl’gmäine pagin, no minä meletan, miše nece om kaikid eläbamb i holekahamb pagin”.
Kongressan pätusen oli rezolucii. Kaik tulijad toivotiba, miše Sammitoid vedetas tulijas-ki aigas. Ved’ nece om hüvä voimuz rata ühtes igähižidenke rahvahidenke, jagatas mahtoil da tedoil. Sammit om hüvä voimuz leta tärktoid küzundoid da pagišta problemoiš avonašti.