ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Nece čudokaz živatoiden mir

Nece čudokaz živatoiden mir

вепсский
Младописьменный вепсский
Ümbri meiš eläb äi čudokahid živatoid, linduid, gavedid. Niiden polhe om äi melentartuižid tedoid, miččil tahtoim jagadas teidenke.

Kolibri
Kolibri om kaikid penemb linduine meiden planetal, se om učubrasan
surtte.

Se voib letabokini tagaze (händal edehe).
Se muga heredas maihutab suu gil , miše niid ei nägu-ki. Ühtes sekundas kolibri tegeb 80 maihutandad suugil.
Kolibrid mahtaba olda likumata il’mas änikon päl, i necil aigal ned čeze pit’käl nökul imeba sišpäi nektarad.
Neniden linduiden piguz’ voib olda 80 km/č.
Ned nikonz ei ištkoiš maha. Öl ned magadaba kuti öläpakod alahaks.

Kenguru
Kenguru om Avstralian simvol.

Ei mahta kättas tagaze.
Kengurul oma vahvad tagakäbälad, sikš se heredas jokseb hüppides eskai 60 kilometrahasai časus.
Sen hüppind voib olda 12 metrahasai pidusehe da 3 metrahasai korktudehe.
Päiväl ned lebaidasoiš pil’veses, a öl söba. Vedeta voiba olda äjak-se kuid.
Kengurun poigaine sündub arahis-pähkmen surtte. Se iče libub maman karvadme sumkaha i kazvab sigä völ 8 kud.
Kengurul oma sured korvad, mi abutab sille kulištada lihansöjid živatoid vai ristitud edahanpäi.
Živatad andaba toine toižele znamoid händan abul. Konz ned nägeba lihansöjad živatad, ka zavodiba iškta händal madme, miše toižed kengurud voižiba pageta. Lihansöjanke živatanke tobjimalaz toradab kogon pämez’.

Koala
Koaloiden käpšuiš oma pit’käd künded, miččiden abul ned kebnas voiba libuda puihe.

Koalad ani kaiken igän eläba puiš. Päiväl ned navediba magata, a öl lähteba ecmaha sömäd.
Ned söba evkaliptan lehtesid, miččed oma varukahad läz kaikiden toižiden živatoiden täht.
Kacmata koaloiden hillüdehe, koalad voiba heredas hüppida oksalpäi oksale.
Živatad mahtaba hüvin ujuda.
Koalad laskesoiš maha vaiše siloi, konz niile tarbiž putta toižehe puhu i ned ei voigoi hüppida sihe.
Konz ned rižaba kibud vai varud, ned voikaba kuti ristitud.
Koaloil oma sormiden jäl’ged kut ristitul-ki.

Pavlin
Pavlinad eläba läz 20 vot.

Kaikuččel pavlin-ižal om koume emäd.
Čomad mujukahad händad oma vaiše ižoil.
Ičeze čomiden händoiden abul ižad manitaba emid.
Pavlinan höunhen piduz’ voib olda 2 metrad.
Pavlinan höunhed oma hüvä kaičuz lihansöjas živataspäi. Konz sen edel ozutase muga äisil’mid”, nece pöl’gästoitab i kükseb živatad.
Pavlinad ičeze händoiden abul kosketasoiš toine toiženke.
Kacmata pit’kihe jügedoihe höunhiže, pavlinad mahtaba hüvin leta, no tegeba necidä lujas harvoin.
Pavlinad oma lujas varukahad lindud. Niiden ičezevedändan mödhe voib tedištada, ozutesikš, miše linneb kova jumalansä vai torok.
Indias nece om pühä lind.
Pavlinad hüvin mecadaba norid kobrid, sikš Indias niid pidädas läz pertid kacmata linduiden komedoihe kidoihe, miččed telustaba magata öl.