ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Tatjana Berdaševa. Puušeppien šalat avauvutah näyttelyššä

Tatjana Berdaševa

Puušeppien šalat avauvutah näyttelyššä

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kiži-musejon näyttelykeškuš ottau vaštah vierahie verekšien puulaššujen hajulla. Tämän vuuvven kešän lopušša šiinä avattih interaktiivini Vanhojen puušeppien šalaisuot-näyttely.

Ennein-muinoin jokahini talonpoika omisti kirvešmiehen tavat ta keinot, ka nyt še on harvinaisuš. Kižin šuaren kirvešmiehet-restaurattorit piätettih tuaš kiinittyä ihmisien huomijuo tähä taitoh. Juuri hyö tultihki uuvven näyttelyn alkuhpanijiksi. Musejon muistopaččahien luvulla ottamisen ta šäilyttämisen palvelun piälikkö Mihail Terebov ta kulttuuri-perinnön objektien šäilyttämiseštä vaštuaja spesialisti Aleksandr Tregubov iče otetah ošua UNESCO:n mua jilman kulttuuri- ta luonnonperintöobjektien restaurointah. Hyö ošallissuttih Kižin pogostan paččahien uuvvistamiseh, mit ollah venäläisen puuarhitektuurin simvoliloina.
Hyöty, lujo, kaunehušnäih piäprinsippiloih šuunnistauvuttih muasterit omien rakennukšien šeinien noštuas’s’a, mit tultih muajilman kulttuuriperinnön objektiloiksi. Vuarnakšenperintehellisen huavašta luajitun kattotiilinkäyttämini on kiriköllisien rakehhukšien kaunehuon ta pitkäikäisyön yksi šaloista. Vuarnakšella on katettu Kižin pogostan Pokrovan ta Preobraženskaja-kirikköjen kupolit. Huavašta luajitun vuarnakšen elinaika on eniten 40–
50 vuotta.
Šentäh konša šuoritetah restaurointatöitä, niin vuarnašta ei korjata, kun kokonah vajehetah.
Taktiilini šeinä vanhašta šammaltunuošta vuarnašta on Vanhojen puušeppien šalaisuot -näyttelyn yksi art-objektiloista. Jokahini kävijä voit koškie vuarnašta, mi ennein koristi Kižin kirikköjen kupolija.
Konša ihmini tulou näyttelyh, hiän puitto joutuu verhojentakaseh muajilmah. Še starinallini muajilma esittäy puuarhitektuurin muasterien arvautukšie ta vivahukšie. Näyttelyn mukavie tiloja šuunniteltih Andrei Skritski ta Nast’a Dubrovskaja. Šuunnittelijat lopetettih Piiterin Muhinin opisto ta heijän portfoliošša on jo monta musejoprojektie.
Muovoltah näyttelyn tilat muissutetah kaččojalla rakennuš-ta restaurointalessoja, mit on hyvin tutut Kižin šuaren vierahilla. Vašta tänä vuotena Preobraženskaja-kirikkö300-vuotini venäläisen puuarhitektuurin muistomerkkivapauttu näistä rakennušlessoista. A šyyškuun puolivälissä Kižin šuarella ruvettih ašettamah kirikön ikonostaasie.
Toini näyttelyšali on työpaja, missä voit omakšuo kirvešmiehen ta puušepän muutomie töitä. Šamoin šielä voit nähä kirvešmiehen työvehkehie, mit ei muututtu monta vuosišatua XXlukuh šuaten šekä pityä kiäššä puušepäh ruatokaluja, kumpasie käytetäh tänäpiänäki.
XXI vuosišualla, konša monet puukiriköt ta -talot on jo hävitty, ne rakennukšet, mit vielä on šäilytty, vuatitah restaurattojien šuurta huomijuo. Tiijot kirvešmiehien šaloista ollah kullankarvaset mieli šäilyttyä šitä venäläisen rahvahan kirkaš ta kulttuuriperintyö.
Tuttavuštuo Vanhojen puušeppien šalaisuot -näyttelyh voit enši vuuvven 19. pakkaiskuuta šuaten.