ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Švecova Darja . Napern vepsläine naine

Švecova Darja

Napern vepsläine naine

вепсский
Младописьменный вепсский
Jevgenia Vasiljevna Sinilo, enzne Sidorova, om čoma kalagelaine ak. Hän 22 vot radoi mal kodiküläs, kus tegihe todesižeks ičeze radon tundij aks. Nügüd’ Jevgenia Vasiljevna om jo lebul. Hänel om aig meletada, johtutada ičeze elod da starinoita norištole ičeze muštlotesiš enččen aigan polhe.

Maradon kehitoituz da matehnikan parembuz’ tegi ristituiden elod ani kebnembaks. Nügüd’ traktorad abutaba tehta jügedoid radoid pöudoil teramba. Nitta heinäd da kerata sidä kegoikš, kazvatada jur’kazvmusid, küntta madnügüd’ kaiked voib tehta traktoran abul.
No ved’ oli aig, konz ristitud heinätiba ičeze käzil, mašinoiden abuta. Ristitud oliba vagekahad da radonnavedij ad. Vepsläižiš küliš eläba ristitud, ked radoiba mal enamba 30 vot. Pöudoil radoiba kut mužikad, muga naižed-ki. Jevgenia Vasiljevna Sinilo, enzne Sidorova, 22 vot radoi mal kodiküläs, Kalages. Jevgenia Vasiljevna om rodnuze Ropajale (Kalag’-külän pala) vodel 1939. Tägä hän kaiken igän eli da radoi.
Änižröunas norišt ajoi kodiküläspäi opendamhas toižhe külähä vai lidnaha, a sid’ pördihe tagaze radmaha mal. Školan lopus nored kalagelaižed meletiba, kus tahtoiba opetas da rata. Äjad niišpäi ajeliba susedkülähä, Šoutjärvehe. Sigä oli škol-internat, kus lapsed eliba da openzihe. Erased lapsed, ked ei tahtoinugoi ajada Šoutjärvehe, läksiba opendamhas Petroskoihe vai Sortavalaha. Muga tegi Jevgenia Vasiljevna Sinilo-ki.
Laps’aigaspäi hän navedi živatoid, a enamba kaikid navedi heboid. Navedi sötta niid da pidäda hol’t niiden tervhudes. Jevgenia Vasiljevnan armastuz heboihe tuli mamalpäi. Hän radoi hebontanhal, mitte ende seižui Kalages, i openzi tütärt, kut tarbiž pidäda hol’t heboiš. Hän päti ajada Sortavalaha, maradon tehnikumha. I nece oli oiged pätand, Jevgenia Vasiljevna lopi tehnikuman Sortavalas i pördihe kodikülähä, kus tegihe todesižeks ičeze radon tundij aks.
Elo küläs vajehtihe da ristituiden rad om ani toine nügüd’. Jevgenia Vasiljevna Sinilo lujas hüvin tedab, kut eliba ristitud da kut radoiba mal ilma mašinoita da tehnikata. Hän muštab necidä aigad, konz traktoroiden al oliba hebod, a ristituiden käzišvikatehed. Pitkän aigan hän oli brigadiran, ajeli hebol da radoi homendesespäi ehthasai. Radoi sovhozas, sid’ oli mastarin Kalagen ORDos (Onežskoje rudoupravlenije).
Nügüd’ Jevgenia Vasiljevna om jo lebul. Hänel om aig meletada, johtutada ičeze elod da starinoita meile, norištole, ičeze muštlotesiš enččen aigan polhe.
Konz zavodihe voin, Jevgenia Vasiljevna oli lapsen. Hän muštab, kut vepsän male tuliba fi nnad da mitte elo oli sil varukahal aigal. Voin erigoiti ristituid. Se iče kirjuti elo-ozoid da starinoid ristituiden täht. Voinan aigan äjad velled, tatad da dedoid oli riktud vai oliba kadonuded. Äjad kanzad putuiba erazvuiččihe oihe da jätiba ičeze kodimad. Voinan aig om mugažo tärged i jüged Sinilon kanzan istorij an pala. Jevgenia Vasiljevna eli okkupacij as Karjalan mal, a hänen tulii mužik, Ivan Sinilo, voinan aigan putui Germaniaha.
Jevgenia Vasiljevna starinoiči, kut hänen Ivan-mužik putui Germanian konclagerihe da konz hän pördihe kodimale, Karjalaha: ”Ivan sündui vodel 1937. Hänen kanzas oli völ poig, nu a mamale oli d’üged kahtenke kodiš, sikš bat’ sanii: ”Minä siloi vön händast Belorusij aha”. Sigä eli hänen kanzmam, bat’ da sizar’. Ivanale oli kaks’ vot, konz bat’ sinna händast vöi. A vodel 1939 tägä zavodihe Finskii voin, a sid’ zavodihe Sur’ voin. Sigä, kus eletihe Belorusij as, kaikid ristituid vedetihe Germaniaha. I minun Ivan tädinke mugažo putui Germaniaha. Vanhad baboi da dedoi oli riktud, a Ivan norenke tädinke sinna i putui. Kaiken voinan hän sigä oli olnu. No händast kaik kaitihe, söndad hänele piiteltihe. Iče ii södud, a kaik hänele. Ivan starinoiči sid’, mitte varukaz aig oli. A konz voin lopihe, Karjalaha i tul’d’he.”
Muga tegihe, miše tuli viga. Azjbumagoiš kirjutadihe, miše Ivan sündui 1938 vodel. Nece ei olend tozi. Sikš hänel ei olend todištusid, miše hän oli konclageriš voinan aigan. Ičeze naprindal da surel tahtol Jevgenia Vasiljevna abuti ičeze mužikale todištada, miše Suren voinan aigan hän oli Germanian konclageriš. Nece znamoičeb lujas äjan Sinilon kanzan täht. I muga oli kaikuččes azjas.
Jevgenia Vasiljevna Sinilo harjeni tehta radod hüvin i kaiken aigan lophusai. Necele azjale hän opendab ičeze lapsid da vunukoid. Jevgenia Vasiljevnal om kaks’ lasttütär da poig. Surel armastusel hän johtutab heid, ičeze vunukoid da pravunukoid, kudambad nügüd’ eläba Petroskoiš da Piteriš. navediba ajelta Kalagehe babannoks, ištta stolan taga, rižada päčin lämoid da kundelta baboin melentartuižid starinoid.