Тексты

Valentina MIRONOVA. Tunguonkarjalazet da heijän runot

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 46, 2021, с. 6

Valentina MIRONOVA

Tunguonkarjalazet da heijän runot

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Karjalazii
runoloi
tiettih
dai
pajatettih
ymbäri
Karjalua
, ga
yhtes
kohtas
enämbän
, toizes
vähembän
. Nygöi
on
ylen
jygei
sanuo
, min
periä
eri
alovehien
karjalazet
eri
luaduh
mustettih
tädä
omaluadustu
pajoperindyö. Onnuako
täh
piätökseh
myö
tulimmo
nygöi
iče
, konzu
ečimmö
arhiivois
ainehistuo libo
otammo
mintahto
kniigan
kädeh
. Gu
ei
ole
kogomukses
äijiä
tämän
alovehen
runoloi
, sit
sanommo
, gu
ei
tietty
libo
ei
maltettu
pajattua
. Voibi
täh
azieh
kaččuo
toizesgi puoles
. Onnuako
tiedomiehet
ei
ehtitty
kävvä
joga
kyläh
, ei
ehtitty
pagizuttua
rahvahii
, ei
ehtitty
panna
mustoh
kaikkie
. Perindö
jiäy
tundemattomakse
. Sidä
ei
tietä
sissäh kuni
kentahto
enzimäine
ei
tule
da
ei
avua
sida
"sanastu arkuu". Tunguon karjalazien
rahvaharunohuon da
runolauluperindön löydäjäkse
voibi
sanuo
Santra Stepanovua. Vuvvennu
2020 nägi
päivänvalgien
Tunguon rahvahan
suusannallista perinnehty -kniigu
, kudai
ylen
terväh
löydi
omii
lugijoi
da
rodih
bibliogruafizekse
harvakse
.
Tämän
kniigan
sivuloil
ezmäzen kerran
oli
painettu
vägitukku kalevalanmittastu runuo
: eepillizii pajoloi
, svuad’bupajoloi, tiedohussanoi da
lapsien
folklourua
.
Konzu
suomelazet
1800-luvul käydih
Vienan Karjalah
eččimäh
runoloi
da
kirjuttamah
sanastuo
sanakniigoih
niškoi
, Tunguon čupun
kylät
ei
jiädy
käymättäh. Tunguon kylis
ruadoi
, ezimerkikse
, Arvid Genetz, ga
pahakse
mielekse
vähä
midä
rahvahanrunohuttu silloi
hänes
puutui
kirjuttua
. Suomelazen
literatuuran
arhiivas
Helsinkis on
olemas
tunguonkarjalazien folklourua
. Vuozinnu
1930–1950 suomelazet
tiedomiehet
pandih
mustoh
ainehistuo niis
karjalazis
, kuduat
vuozinnu
1921–1924 tuldih
elämäh
Suomeh
. Meigäläzet
zavodittih
kerätä
rahvahanrunohuttu täl
alovehel
läs
samal
aijal
. Ezmäzenny keriäjänny
oli
myöhembäh
tundietukse tulluh
rahvahan
kirjuttai
Juakko Rugojev. Vuvvennu
1937 vie
nuorennu
opastajannu
hänel
puutui
kävvä
nämmih
kohtih
, kuulta
eläviä
tunguon paginluaduu
da
panna
mustoh
harvinastu
ainehistuo. Häi
ezmäzenny kirjutti
Kilpakosinta-, Päivölän pivot
-, Vellamon neito-, Meren
kosijat-, Neidon lunnastus
- da
muudugi runuo
. Myöhembäh
1956–1959 vuozil
ližiä
runuo
puutui
suaha
praktiekan
aigua
yliopiston
opastujil
F. Fodoroval da
I
. ~~Kondratjeval.~~ Samal
aigua
nämmä
keriäjät
pandih
mustoh
suuri
vuitti
tiedohussanoi, arhiivas
löydyy
läs
50 tekstua
. Onnuako
niidy
olis
kerätty
enämbigi, ga
aigu
oli
moine
: rahvas
varattih
sanuo
, gu
tiettäh
niidy
, toizekse
gu
sanonet
, ga
sit
kai
voimu
sanal
iäres
lähtöy
. Onnuako
toiči
vie
net
sanat
pättih elaijas
. A
muite
maltettih
tiä
piästiä
eri
voimattomuksis, maltettih
verdy
azettua
dai
tuldih
abuh
, konzu
mado
n’okkuau
, tiettih
, kui
pidäy
lastu
kylys
kylvettiä
. Vie
läs
30 vuottu
tagaperin
Tunguon čupul
löydyi
hyvii
maltajii
tiedoiniekkoi
, kuduat
mustettih
nämii
luguloi
dai
mielihyväl
saneltih
niidy
tutkijoile
. Kalevalanmittazien runoloin
joukkoh
kuulutah
sežo
svuad’bupajot: niidy
ennevahnas
pajatettih
andilahan
kois
(Kokko lendi
-pajuo
) da
sit
sulhazen
kois
, konzu
vastattih
molodoloi
(Miero
vuotti
uuttu
kuudu
-pajuo
). Ilmai
niidy
runoloi
da
itkuvirzii
ni
mi
svuad’bu
ei
mennyh
. Kalevalanmittazii bajutuspajoloi lapsih
niškoi
Tunguol ei
olluh
äijiä
, puaksembah lapsile
pajatettih
pitkii
runoloi
. Muga
oli
Kiestinkin čupulgi, täs
mainitah
omis
kniigois
tutkijat
. Nenga
perindö
säilyi da
siirdyi
polvespäi
polveh
.
Kaččuo
Tunguon rahvahan
suusannallista perinnehtä -kniigua
nygöi
voibi
Kielen
, literatuuran
da
histourien
instituutan
saital
ustnaja_poezija_tungudskih_karel_szhat.pdf (karelia.ru).
Runoloin
ližäkse
tiä
voibi
lugie
suarnoi
, legendoi da
tiijustua
midä
vie
tiettih
da
maltettih
Tunguon čupun
karjalazet
.