Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Lapšienkojin istorijan šivuja šelaillen
Lapšienkojin istorijan šivuja šelaillen
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Uhtuon lapšienkojin istorija
alkau vuuvvešta 1922.Esitämmä teilä Uhtuon eläjän Anna Ležojevan kertomukšen .Muisselmie kirjutti Anna F’odorovnan tytär Roza Tihonova vuotena 1980.
Miun vanhemmat F’odor Filippovič ta Akulina Vasiljevna Ležojevit elettih Kivijärveššä .Heilä oli šeiččemen lašta .Hyö elettih varaisuošša , kuni tuatto ei kuollun vuotena 1919.Heilä oli oma kauppa Šuomešša .Hyö tuotih tavaroja kylähki .Yksi tytär kuoli rokkoh .
Akulina Vasiljevna jäi yksin kuuvven lapšen kera .Leipyä kašvattima iče .Jauhuo ei riittän talvekši , kuivattima männynkuorta , šurvoma šitä ta lisäsimä jauhoh .Vuotena 1922 aikasen hallan takie šatuo ei ollun , kontie šöi lehmän .Kylän valtuutettu Aleksei Lesonen šuositti työntyä lapšie Uhtuon pos’olkan lapšienkotih , missä ois šyötetty ta šuoritettu orpoja ta lapšie köyhistä perehistä .Jotta elättyä perehtä Akulina Vasiljevna läksi Murmanskin rautatien rakentamiseh .Kakši nuorempua lašta vietih lapšienkotih , kumpani avattih vuotena 1922.
Mie ta miun Aleksei-veikko olima enšimmäisinä lapšienkojissa , a kahen päivän piäštä tuli Sulo Rugojev Marija-čikkoh kera .Meijät otti vaštah Matvei Antoš .Hänen naini Hilja oli kašvattajana .Taloutta hoiti Martta Kovalainen .Puušepän verštan johtajana ruato Salovaara .
Vuotena 1923 mie läsiyvyin ta miut lähetettih Petroskoin kaupunkin šairalah .Milma šuatto Salovaara ta vielä kolme mieštä , kumpaset hyvin tunnettih koškija ta lašettih ihmisie koškien läpi , toisin šanoin hyö tunnettih joka kivi .Salovaaran naini kuoli šynnytykšeššä , jiätih pienet kakšoset – poika ta tyttö .Hiän vei heijät Petroskoin vauvojen kotih .Punikki-mouttorivenehellä koškien läpi piäsimä Kemih .Šeisautuma šillan luo .Šielä kuoli tyttö ta Kemissä hänet hauvattih .Junalla piäsimä Petroskoih .
Mie jäin šairalah , a Salovaara piäsi ruatamah lapšienkotih .Šiinä kašvattajana ruato Ol’ga Sinisalo .Hänellä oli kakšoset Kyllikki ta Annikki .Hyö mäntih yhteh ta ruattih yheššä lapšienkojissa .Šairalašta poispiäštämisen jälkeh miut jätettih Petroskoin lapšienkotih .Muistoh jäi päivä , konša mitinkissä meilä ilmotettih , jotta Lenin kuoli .Elin šiinä vuoteh 1926 šuaten .Lopetin vain kakši luokkua .Miun Ivanveikko otti miut ta vei venehellä Uhtuoh (tietä Kemistä Uhtuoh juštih alettih rakentua ).Hiän ruato piirin toimehpanijakomitietašša .
Vuotena 1931 Kivijärveh peruššettih kolhosi .Opaššuin laškunpitäjien kurššiloilla ta piäsin ruatamah laškunpitäjänä kolhosih .Vuotena 1936 miut lähetettih Petroskoih vuotisilla KOMvuz-komsomolikurššiloilla .
Vuuvvešta 1936 alkuan ruavoin internatin johtajana ta pionerileirin piällikkönä .Ruavoin pioneriohjuajana koulušša ta lapšienkojissa .
Vuotena 1939 ennein Šuurta Isänmuallista šotua mie ruavoin piirin rahotušošaštošša verokirjanpitäjänä .
Vuuvvešta 1942 alkuan mie ruavoin taloušpiällikkönä Arhankelin alovehen Čekujevo-kylän lapšienkojissa 13.šyyškuuta 1945 šuaten .Šiitä myöštymä evakkomatalta , tulima Uhtuoh .
Puoluššukšešša iče eččimä lusikkoja , mal’l’oja ta muuta Uhtuon lapšienkotie varoin .Vuuvven 1945 šajekuun 20.päiväštä alkuan ruavoin johtajana , a šiitä kirjanpitäjänä lapšienkojissa vuuvven 1951 23.tuiskukuuta šuaten .
Lapšienkojin johtajina oltih Laitinen , Vatanen , a šiitä Natalja Kardinina .Natalja Mihailovna oli hyvä opaštaja ta lapšet kunnivoitettih häntä hyvätapasešta ta oikeuvenmukasešta košetukšešta .Lapšienkojissa kašvattajat opaššettih lapšie kaikkeh , mitä tarvičči iččenäistä elämyä varoin .Tytöt ošattih ommella , tikuttua , merkata .Šyntymäpäiväkši Stalinilla lähetettih lahja – johtajan merkattu kuva .
Vuuvven 1953 kevätkuun 3.päiväštä alkuan olin Uhtuon pos’olkan neuvošton johtajana vaalien jälkeh .
***
Roza Vasiljevnan muisselmien mukah heijän luokše rikeneh kävi Uhtuon lapšienkojin ruatajie .
Hänen muamo Anna Ležojeva hyvin šoitti mandoliinilla ta aina laulo yštävien Natalja Kardininan ta hänen Uljana-čikkoh kera vanhoja lauluja .
Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen spesialistit
Lapšienkojin istorijan šivuja šelaillen
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский