Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Pestun Anna. Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 1
Pestun Anna
Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Rukajärven volostin kylövehtä
opaššettih ammusista ajoista .Enšimmäisinä opaštajina oltih kirikönpalvelijat , hyö opaššettih kiriköissä ta papin taloissa .Vuuvven 1862 alušša Rukajärveššä noššettih alkeisopisto .Tämän vuuvven pimiekuušša Rukajärven koulu täytti 160 vuotta !
KOULUN ISTORIJAN ALKU
Arhiivadokumenttiloissa šäilyt tih Rukajärven volostin enšim mäisien opaštajien nimet : pappi P’otr Pudožgorskii , tijakat Ivan Skvortsov ta Foma Bel’ajev .
P’otr Pudožgorskii (1791–1861) oli kotosin Pudožin ujes tista .Hiän lopetti Petroskoin pappiseminarijan ta vuote na 1832 oli miärätty Rukajär ven uškojienkuntah .Vuotena 1836 P’otr Pudožgorskin talošša alko toimie šeurakuntakou lu .Enšimmäisinä opaštujina oli 13 poikua Rukajärveštä , kakši – Ontajärveštä , yksi – Tiikšenjär veštä ta yksi poika Repol’an vo lostin Kiimasjärveštä .
Opaštujien oppikyvyistä luvemma dokumenttiloista : "helmitaululla lašetah ", "malttau opaššušainehta ", "lukou siviili ta kirikkökirjaimie ", "opaššutah hyvin ", "jouvuttih pois lopettomatta tarkotettuo opaššušainehta ", "tolkuttomuon tähen opaššuš ei šuju ".Opaštujilla piettih lukuharjotteluja : pakotettih lukomah malittukirjua kiriköššä .
Vuotena 1854 P’otr Pudožgorskin talošša opaštu 13 lašta Rukajärveštä , Korpilahešta , Ontajärveštä šekä tijakan tytär Pyhäniemeštä .Opaštujien ikä oli 8–16 vuotta .Enšimmäisen vuosipuoliskon jälkeh opaštujat jo hyvin tiijettih uškontuo , "ošan laškuoppie ", "alettih lukomah kirjaimie ta tavuja ".Nellä opaštujua "käypi kouluh harvoin , šentäh opaštuu melko pahoin ", vaikka "kirjuttau kirjaimie kirjutuštavan mukah ".
P’otr Pudožgorskii opašti kylän lapšie 20 vuotta , monta šukupolvie šai koulutušta hänen ohjuamisen avulla .Šiitä hiän mäni pois Rukajärveštä ta lopetti omat päivät manasterissa .P’otr Pudožgorskin alottehie kylän lapšien opaštamisešša jatko tijakka Ivan Skvortsov (š.1832).
Hiän oli Rukajärven šeurakuntakoulun kašvattina , a šiitä opaštu Aunukšen pappiseminarijašša .Omašta toiminnašta Rukajärven koulušša Ivan ei šuanun palkkua , ka oli "nerokaš ta ahkera ".Hänen apulaisina oltih tijakat Matvei Tihomirov ta Foma Bel’ajev .Šiitä Foma työnnettih toiseh uškojienkuntah , a Matvei 22-ikäsenä kuoli keuhkotautih vuotena 1863.Vuotena 1868 koulu šai 25 rupl’ua opaššušvälinehih .
YKSILUOKKANI ESIMERKILLINI KYLÄOPISTO
Enšin Rukajärven opaššušlaitoš oli yksivuotisena kouluna , šiitä še tuli kolmevuotisekši .Vuotena 1872 koulušta tuli semstvon opisto , a vuotena 1879 šillä oli annettu Ministerijön yksiluokkani esimerkillini kyläopisto nimi .
Koulun opaštaja Aleksei Amassijskii kirjutti koulun ruavošta :
"Lapšet tullah ta männäh pois ympäri vuuvven .Tuntien miärä , kumpasilla opaštuja ei ollun , täyttäy 800 tuntie vuuvvešša ta enemmänki .Lapšet pahoin käyväh kouluh vielä šentähki , jotta tällä alovehella heilä riittäy toisie töitä joka vuuvvenaikana ...Koulutukšen onnistumista häiriččöy šeki , jotta lapšet pahoin maltetah venäjän kieltä .Onnakko Rukajärven koulun olomaššaolo on hyövyllistä ".
Oppivuuvven 1871–1872 arvotovissukšen mukah Rukajärven koulušša opaštu 16 poikua .Hyö tutkittih uškontuo , venäläistä ta slaavilaista lukomista , kirjuttamista , laškuo , kirikkölauluntua .Monet opaššuttih pahoin , šentäh kun "venäjän kieltä ei malteta yhtänä " ta "opistoh käyväh ei joka päivä "."Hyvin " ta "oikein hyvin " omakšuttih venäläistä ta slaavilaista lukomista , kirjuttamista Makar Kuz’min , Nikolai Skvortsov , Zahar Mamantov , Lev Stepanov , ka "melkosešti " tiijettih uškontuo , a kirikkölaulantua "aletah opaštuo korvakuulon mukah ".
Savva Kuikin , Aleksandr Nazarov , Foma Moisejev "kunnollisešti " omakšuttih uškontuo ta kirjuttamista .Toiset "pahoin " tiijettih uškontuo , lukomah "opaššutah tavuttain ", kirjuttamisešša "käytetäh šuurie ta pienie kirjaimie ".
Mitä tapahtu näijen poikien kera ielläh ?Nikolai Skvortsov ruato Valasmon tehtahan kanšlijaošaštošša , Lev Stepanov monta vuotta oli uškojienkuntalaisien etuštajana , Foma Moisejev eli Viipurin gubernijašša , Makar Kuz’min ruato kalamiehenä Vienanmerellä , Kasjan Merkulov ošallistu Enšimmäiseh muailmanšotah , oli palkittu Pyhän Jyrin rissillä .
KOULUJEN RAKENTAMINI KYLISSÄ
Vuotena 1881 Rukajärveššä noššettih yksiluokkani kanšallini alkeisopisto .Rakennuštöistä makšo toisen luokan kauppamieš , Lahtikylän talonpoika Konstantin Vasiljevič Kuznetsov (š.1828) – hiän anto 300 rupl’ua .
Kanšanopaššušministerijö ta paikallini semstvo niise rahotti koulun rakennušta .
Yksikertasešša talošša oli šeiččemen huonehta , varašto , kolme huonehta opaštajie varoin , kirjašto , työpaja ta lapšil la tarkotettu makuuhuoneh .Šaman vuuvven 15.oraškuuta koko kylöveh keräyty pyhittämäh uutta kouluo .Pyhitti pappi P’otr Romanov .Kunnivovalvoja Konstantin Kuznetsov perušti kakši stipentie opaštujilla .
Volostin šemmosissa kylissä kuin Korpilakši , Ontajärvi , Tiikšenjärvi , Ontrosenvuara , Pieni Tiikši , Šuuri Tiikši lapšet opaššuttih koissa tahi jiätih luku ta kirjutuštaitomattomiksi .Vähitellen niissäki kylissä koulutušproplema oli ratkaistu .
Vuotena 1895 Korpilahen kyläššä avattih luku ta kirjutuškoulu , missä opaššuttih Korpilahen ta Ontajärven talonpoikalapšet .Koulušša piettih šuullini ta kirjallini "kuot’t’elu " ili nykyni tutkinto .Šuoritettih šemmosie opaššušainehie kuin uškonto , venäjän kieli , kirjutuštaito ta laškuoppi .
Vuotena 1902 Ontrosenvua ran talonpoikien pyritykšellä kyläššä avattih semstvon opisto .Paikallini talonpoika V .Kirikov rakenti talon , missä opaštu 18 poikua ta nellä tyttyö .Кuznavolokkyläššä šeurakunnan koulu avattih muanruatajan Grigorii Koskijevin (1845–1916) talošša .Vuotena 1906 Ontajärveššä oli peruššettu yksiluokkani semstvon opisto .Šen rakenti Kuz’ma Osipov semstvon hallitukšen rahoilla .
KOULUN OPAŠTAJIE
50 vuuvven aikana Rukajärveššä ruattih opaštajina monet pappiseminarijan entiset opaštujat .
Monta vuotta koulun huolenpitäjänä ta kunnivovalvojana oli rukajärviläini Ivan Samoilov .Vuotena 1897 imperattori myönti Ivanilla hopiesen metalin "ahkeruošta ta täyveštä toiminnašta rahvahan šivissykšen alalla ".
Vuotena 1902 opaštaja Aleksandr Ivinskii miärättih Himol’an kouluh ta hänen tilalla Rukajärveh tuli Mihail Ozerskii .Hiän opašti uškontuo , onnakko jo vuotena 1905 mieš miärättih Repol’an uškojienkuntah .
Vuotena 1904 Rukajärveh tuli Nikolai Pavlovič Bogdanov (1873–1936).Hiän oli kotosin Aunukšen ujestista , opaštu semstvon opistošša ta lopetti Vitegran opaštajien seminarijan .
Koulu šai opaššušvälinehie , niijen luvušša oli Europan ta Aasijan Venäjän kartat , muapallon puoliskojen kartta , venäjän ta kirikköslaavilaini aapiset , Pelaštajan ikoni , imperattorin kuva , kello , kirjaškuapit , viivottimet .
Šiih aikah koulun opaštajina oltih Nikolai Bogdanov , P’otr Korzin , uškonnonopaštaja Nikolai Juksovskii , opaštajan apulaini Nikolai Bel’ajev .Koulušša opaštu 40 paikallista lašta šekä 4 opaštujua Tunkuon volostin Kompakovokyläštä .
Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 1
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
"
50