Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Pestun Anna. Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 2
Pestun Anna
Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Rukajärven volostin kylövehtä
opaššettih ammusista ajoista .Enšimmäisinä opaštajina oltih kirikönpalvelijat , hyö opaššettih kiriköissä ta papin taloissa .Vuuvven 1862 alušša Rukajärveššä noššettih alkeisopisto .Tämän vuuvven pimiekuušša Rukajärven koulu täytti 160 vuotta !
ENŠIMMÄISEN AŠTEHEN NEUVOŠTOKOULU
Opaštajat huolehittih opaštujien moralisuošta ta henkellisyöštä , yheššä käytih kiriköššä šuurina kirikköpruasniekkoina , merkkitapahtumina ta muistopäivinä .
Povenčan ujestin koulut ošallissuttih yleisvenäläiseh šeurakunnalliseh näyttelyh Piiterissä .Rukajärven volostin koulujen opaštujat esitettih omie kaunokirjutuštöitä .Oli arvoššettu Kuušiniemen-kylän koulun työ .Opaštaja Praskovja Jegorova šai hopiemetalin .
Vuotena 1910 Rukajärveššä avattih kirjašto .Še toimi vuoteh 1920 šuaten .Vuotena 1921 banditismin takie laitoš pantih kiini , a enši vuotena uuvveštah avattih .Šitä johti opaštaja Nikolai Bogdanov .
Kouluh tuli opaštaja Jelena Ippolitova .Hiän ruato šiinä vaikeimpina vuosina 1917–1919.Vuuvven 1917 12.kevätkuuta rukajärviläisillä ilmotettih keisarin vallašta luopumisen manifestista .Koululaisie vapautettih "loma-ajakši ".Šeurakunnan koulujen , semstvon ta ministerijön opistojen nimi oli muutettu enšimmäisen aštehen neuvoštokoulukši .
Vuuvven 1918 pakkaiskuušša Kanšankomissarien neuvošto julkaisi dekretin Omantunnonvapaukšešta , uškonnon opaštamisen ta kirikköritualien viettämiseh lopettamisešta koulujen šeinissä .Piätökšie työnnettih opaššušlaitokših .
Povenčan ujestin monissa kouluissa dekretti otettih vaštah "ilman myötätuntuo ta še jäi käyttämättömäkši ".Opaštujien vanhemmat oltih valmehie makšamah ta antamah kirjallini lupa , jotta heijän lapšet ois opaššuttu uškontuo .Dekrettie penkottih Ontrosenvuaran ta Kuušiniemen koulujen opaštajat .Rukajärveššä lakattih opaššušainehen opaštamista .
Vuotena 1919 Rukajärven volostin kanšankoulutukšen ošaštoh kuuluttih enšimmäisen aštehen Rukajärven , Ontrosenvuaran , Korpilahen šekä Kuušiniemen ta Ontajärven koulut .Opaštajat šuatih 373 rupl’an palkka .Erähät šuatih lisäykšie "viijen vuuvven ruavošta " (työvuosista ).Niise palkkua makšettih koulujen pitäjillä ta vahtiloilla .
Vuotena 1921 Rukajärven koulušša oli 40 opaštujua , a vuotena 1923 – 70 lašta .Uuvveštah avautu kylän lukutupa .Šielä ruato M .L’avkujeva .Ruato kešti päivällä yhekšältä kahteh ta illalla kuuvvelta yhekšäh .Pimiekuušša-pakkaiskuušša kävijien miärä kašvo , šentäh kun talonpojat oltih vapaimpie .Lukutuvašša oli 2378 kirjua : kaunokirjallisutta , kirjoja muatalouvešta , istorijašta .Šuosittuja oltih O .Genrin ta V .I .Leninin kirjat .
Opaštaja Nikolai Bogdanov , kumpani alko omua pedagogista toimintua pisyvänä čuarin aikana , jätti kylän .Hänen lähöštä alko uuši aika Rukajärven koulutušsistemissä .
UUŠI AIKA KOULUTUŠSISTEMISSÄ
Vuotena 1924 koulu kunnallissettih .Kohta šiitä tuli šeiččemen vuuvven koulu .Johtajakši miärättih pedagogisen tehnikumin piäštökäš J .N .Telkinen .Opaštajina oltih P .I .Malinen , I .A .Tyjyläinen .Koulun tiloissa tomittih šuomen kielen kurššit .
Šen jälkeh kun vuotena 1927 peruššettih Rukajärven piiri , pedagogini kollektiivi vaihtu .Opaššušvuosi jakautu kolmeh lukukauteh .Oppitunti kešti 45–50 minuuttie .Väliaika otti kymmenen minuuttie .Kolmen tunnin ruavon jälkeh oli päivällisaika , mi kešti 35–40 minuuttie .
A Hiisjärven kyläššä 50 virštašša Rukajärveštä puolekši orpo tyttö Marfušen’ka hoiti kotikyläläisien lapšie .Oli kylmä ta nälkä .Tyttö oikein halusi tulla opaštajakši .Ahkeruš ta miärätietoisuš autettih lopettua koulun .Hiän opaštu šamašša luokašša Mit’apojan kera .Molommat lopetettih Rukajärven koulu .Yheššä luokkatoverien kera hyö aštuvoitih kolhosin peltuo , muokattih koulun pihapeltuo , esiinnyttih klubissa ta šiirryttih opaštumah uuteh kakšikertaseh kouluh , kumpani oikein ihaššutti heitä .
Marfušen’kalla ta Mit’alla oli vaikie , ka mukava elämä .Molommat šiirryttih tuonilmasih korkiešša ijäššä .Kahekšan lapšen muamo Marfa Petrovna Iljina (1917–2008) eri vuosina ruato Kučjärven , Tiikšin , Muštakoški-kylän koulujen johtajana .Dmitrii Stepanovič Aleksandrov (1918–2012) oli karjalaini partisani , Venäjän SFNT :n anšijoitunut kulttuurialan ruataja , Neuvošto-Karjalan anšijoitunut kanšantaloušalan ruataja .
1930-luvulla koulušša opaššuttih tulijat kuulusat ta arvolliset ihmiset : runoilija Nikolai Gippijev (Laine ) (1920–1984), kirjailija F’odor Ivačov (1904–1957), Korpilahen kylän aikakirjankirjuttaja Aleksei Stepanov (1926–2009), runoilija , folkloristi ta kiäntäjä Unelma Konkka (1921–2011).
KEŠKIKOULUN STATUSSI
Rukajärven koulu , piirin piäopaššušlaitoš , vuotena 1936 šai keškikoulun statussin .1930-luvulla koulun johtajina oltih Timofei Mauranen , Georgii Larionov , P’otr Tihonov .Opaštajina oltih miäräykšen mukah tulluot Rukajärven koulun piäštökkähät lähikylistä .Omašša koulušša ruattih Jevdokija Antonova , Marija Markova (Petrova ), Sem’on Markov , alkeisluokkien opaštajat Marija Gavkina ta Anna Artemenko .
Vera Bržozovskaja opašti biologijua , a vuotena 1939 ruato varajohtajana .Hiän oli ankara naini ."Joka tunniksi hiän valmistautu hyvin ta miettiväisešti .
Joka tunnin šuunnitelmašša hiän tarkkah miäräsi aihetta , ilmotti ainehistuo , tunnin tarkotušta , työkeinoja ta metodija , lisäkirjallisutta .Hiän opašti lapšie kurih ta piäsi hyvih šuavutukših opaššušmäneššykšeššä ".
Vuosina 1939–1940 opaštajien työtuntien miäryä miärättih näin : muantieto (Mauranen ) – 19, biologija (Bržovskaja ) – 16, himija ta biologija (Kapanen ) – 17, istorija (Gogarev ) – 29, fiisikka (Panfilov ) – 19, matematiikka (Bat’uškov – 28 ta Dreiman – 23), venäjän kieli (Kudr’akova – 25 ta Jeronenkova – 24), karjalan kieli (Markova ) – 23.
Oli šuunniteltu monie töitä piirin kouluissa .Ontajärven koulu tarvičči ulkohuonehta .Kučjärven ta Rukajärven koululoissa piti rapata , mualata lattiet , ikkunat , ovet .Tiikšin koulušša piti kutuo uuvveštah kaikki kiukuat ta hellaröyrit , mualata lattiet , ikkunat , ovet .1939–1940-opaššušvuotena Rukajärven keškikoulušša oli šata opaštujua .
Rukajärven koulun opaššušsistemie katkasi Šuuri Isänmuallini šota .Miehie , opaštajie , piäštökkähie ta kašvattija kučuttih šotah .Šovan jälkeh opaštajat myöššyttih ruatoh ta jatettih opaštamista , kašvattamista ta šivistämistä .Kašvo uušie opaštujie , tuli uušie opaštajie .
Koulutuštyön kehityš Rukajärven volostissa. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский