Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Karjalan kieli baltiekkumerensuomelazien kielien joukos
Источник:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu: 10-11 kluassu: Карельский язык (ливвиковское наречие): учебник для 10-11 классов общеобразовательных организаций. Под ред. Т.П. , 2022, с. 72
Karjalan kieli baltiekkumerensuomelazien kielien joukos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalan kieli kuuluu suomi-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kielien joukkoh. Täh joukkoh karjalan kielen ližäkse kuulutah vie suomen, vepsän, estounien, ižoran, vadjan da liivin kielet. Suomelazet, estounielazet, vepsäläzet, ižoralazet, vadjalazet da liiviläzet ollah karjalazien lähimäzet rodn’at.
Baltiekkumerensuomelazil kielil on äijy yhtehisty kieliopis da sanastos, sendäh ku net ollah roittuhes samas algukieles. Karjalan kielen iččenäzen kehityksen aigah sih on tulluh äijy omuagi, ezimerkikse, sanostoh. Karjalan kieles on äijy omaperästy sanua, kudamii toizis baltiekkumerensuomelazis kielis ei ole, net ollah or’hoi, tuhjo, kyly, atkal, čakata da äijät muut.
Karjalan kieles eroitetah kolme piämurrehtu: liygi, vienankarjal da lyydi. Livvikse paistah Anuksen da Priäžän piirilöis, vienankarjalakse – Keski- da Pohjas Karjalas, Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehil. Lyydikse paistah Anuksen piirin Kuujärves, Priäžän piirin Pyhärven da Viidanan kylis, Kondupohjan piirin Tivdien, Munjärvenlahten, Hirvahan kylis.
Karjalan kielen piämurdehien nägyvin ero on sanan a:n da ä:n loppuvokalin vaihtelu. Vienankarjalas sanan lopus ollah a da ä vokalit, livvis niilöin sijas on u da y, lyydis net hävitäh libo muututah e:kse. Vienankarjalaine sanou orava, leppä, liygiläine sanou oravu, leppy, lyydiläine sanou orav, leppe. Vienankarjalas enimäl käytös ollah kumiet konsonantat, livvis da lyydis – helevät.