Тексты

P’otr Vasiljev. Oikumenan röunal. Vepsläine plener – 2024

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Kodima № 8, 2024, с. 8

Vepsäks kändi Darja Hil’

P’otr Vasiljev

Oikumenan röunal. Vepsläine plener – 2024

вепсский
Младописьменный вепсский

Necen
jogavoččen
sädand
- aigtegon
istorii
zavodihe
edahaižes
2011. vodes
, konz
Svir’-jogen randanno
ezmäižen
kerdan
tuli
"Kaičuzagj Aleksei Morozovanke" -teleprogramman radjouk, miččes
minä
viden
voden
aigan
olin
kinotarinoičijan.

Projektan
toimitai
, Venäman
tetab
teleradnik
Irina
Holmova, mel’düi
meiden
röunaha
ezmäižes
kacegespäi
i
tegi
"Voden
aigad
" -jogavoččed
festivalid
, miččihe
ühtniba
taidehpirdajad
, kirjutajad
da
muzikantad. Nene
festivalid
pidetihe
Akulova Gora
- da
L’ugoviči -küliš
. Jäl’gmäšt
nel’l’
vot
necen
kul’turaigtegon jäl’gidme
vedetas
"Vepsläine
plener" (franc. en
plein air
– "irdal
, veresel
il’mal
"), i
sen
ezmäine
päiv
kaiken
aigan
zavodidas
Lodeinijan Pöudon
agjan
Gonginiči-küläs. Sigä
sädajad
radnikad
vasttaba
sijaline
mecnik
Boris Maksimov da
Venäman
parahim
sil’mlekar’
Irina
Kovalevskaja, kudambal
mugažo
om
Ojatin
vepsläižiden
iurid.
Tradicijan
mödhe
Gonginičin sädaieht zavodihe
muzikal
: tetab
kirjutai
da
kinotarinoičii Andrei
Kivinov vändi
gitaral
, mitte
lujas
romantižešti raigoi
ehtpažagan kohtas
. Toižel
päiväl
jouk
läksi
pühännoks
Sarozero-järvennoks, kus
taidehpirdajad
kuvaziba
čomad
londuzkuvad
peitoližen
järven
randal
, runoilijad
lugiba
än’heze ičeze
runoid
, kinotarinoičijad da
kirjutajad
diskutiruiba
sädaiplanoiš. Sil
aigal
kul’turtedai Vadim Visockii starinoiči
ičeze
openikoile
kožmuses
, mitte
oli
vepsläižiden
da
ümbardajan mail’man
keskes
, da
vepsän
rahvahan
tradicionaližes
kul’turas
. Hän
kirjuti
: "Peitoline
vepsän
ma
avaidab
ičeze
peitusid
vaiše
tradicijoiden
kaičijoile
. Minun
täht
nece
matk
tegihe
sijaks
, kus
voin
lebaitas
hengel
da
meditiruida i
hillašti kosketadas
toižidenke
..."
Kirjutai
, painai
da
toimitai
Viktoria Šervud jagoihe
ičeze
tundmusil
: "P’otr Vasil’ev om
meiden
satai
neche
noidesižehe miruhu
. Hän
om
tradicijoiden
da
veroiden
tedai
, kodi-istorijan tundii
, kirjutai
da
kinotarinoičii, kudambad
voib
kundelta
časuil
. Hašk
haškulpäi
, kilometr
kilometralpäi
hän
süvenzoitab meid
vepsläižehe
kul’turaha
da
sijaližiden
noididen
peitoližehe
miruhu
".
Ičeze
ezmäižil
tundmusil
matkaspäi
Ojatin
randale
jagoihe
tetab
kinotarinoičii-ki Jelena Utehina:
Kodi-istorijan tundii
i
hüvä
starinoičii
P’otr Vasil’ev varuti
meid
: ičeze
mal
mecan
henged
tegeba
midä
taht
. Hö
voiba
iloitelda adivoid
– hengiden
melen
mödhe
, heiden
iloižed
oma
abidotomad. Meiden
matk
vepsläižehe
mecha
jatkui
vaiše
kaks’
polenke
päiväd
. Nügüd’
, konz
johtutan
sidä
, midä
nägištim
da
rižoim
siloi
, ka
tundub
, miše
mänitim vepsläižidenno
ei
vähemba
mi
nedalin
.
Gonginiči-külä da
lekarin
Irinan i
mecnikan
Borisan pert’
tegihe
verajikš
toižehe
miruhu
. Aig
hilleni
, i
minun
sil’mäd
, miččed
oma
harjenuded
lidnan
elon
heredaha
tempaha, äkkid
tundištaškanziba linduid
da
bubarikoid
.
Edemba
meil
oli
matk
"Lemboho" – nece
om
usad’b Sarozerojärven randal
. Sigä
voib
ihastelda
londusen
čomut
da
kožmust
, armastusenke
saudud
penid
pertid
. Tahtoiškanzim kävuda
sijaližehe
melentartuisijaha
– Ilija Prorokan časoun’aha pühäl
sarel
Sarozero-järves. Sinna
läksim
venehel
. Kaik
saiba
uzid
tundmusid
, kül’bihe
da
pördihe
tagaze
, i
ani
randanno
vedehine
– vai
ken-se
toine
? – anasti
minai
sumkan
, miččes
oli
koume
telefonad
, da
taci
sen
vedehe
.
Toižen
päivän
mänitin tedoita
: minai
ei
olend
voimust
zvonida
telefonal
i
antta
vastusid
tedotusihe
. Nacein
, muga
vepsläižen
mecan
henged
tahtoiba
süvemba
tundištoitta
mindai
sijaližen
mirunke
. Se
ozastui
heile
!
Konz
olin
kirjutamas
necidä
tekstad
, mastarilpäi
tuli
tedotuz
: telefonan
muštkart kaiken-se
radoi
, telefon-ki radoi
– vaiše
ekran oli
märg
vedespäi
, no
sidä
voib
koheta
. Spasib
teile
, vepsläižen
mecan
henged
! Nägub
, olen
el’gendanu
teiden
koukeroičusen..."
Boris Maksimov da
Irina
Kovalevskaja oma
lujas
adivoičetajad
sebranikad
: heiden
pertišpäi
Gonginiči-küläs zavodihe
meiden
tundištoituz
vepsläižiden
tradicijoidenke
. Heidenke
mö
lebaižimoiš
"Lembo"-usad’bas. Ühtes
pajatim
pajoid
, kundlim
kojadust
, pirdim
kuvid
... Nece
sija
om
todesine
hengenlibutandan purde
sädajiden
ristituiden
täht
. Sikš
ajelem-ki vepsläižehe
mecha
. Andrei
Kivinov om
jo
ližadanu
ičeze
udehe
kinotarinaha
P’otran starinan
noididen
küläs
– Noidolas, a
mugažo
lendajiš
küiš
da
sarnaližiš
händikahiš
. Tägä
opak
da
čoma
astuba
rindati
. Vepsläižil
voib
vastata
kadojid järvid
da
monstrad, mittušt
kükstihe
ristal
ühtes
järvespäi
, a
se
sirdihe
toižehe
; voib
vastata
päzumatomid
soid
da
babukoid
täuzid
mecoid
. Legendoid, peitusid
, taidehkaluid – kaikutte
löudab
ičeleze
midä-se
, mi
kožub
hänen
südäimele
, i
lähteb
täspäi
toižen
ristitun
– uden
da
ozakahan
".
Tehtes
"Vepsläine
plener" aigtegon
ühthevedoid
Irina
Holmova sanui
:
"Japonialaižiš
školiš
om
mugoine
predmet
: om
tariž
časun
kacta
londusehe
, miše
oppida
nähmaha
todesišt
čomut
...
Jo
nelländen
kerdan
mö
olem
tulnuded
Ojatin
male
ihastelmaha
bohatad
kodilondust, ozaidamaha
sen
peitusid
, oppimaha
vepsläšt
kul’turad
, lugemaha
runoid
, kundlemaha muzikad
, pirdamaha kuvid
da
vedämaha
plenerid.
Minei
ozastui
elos
: olin
viž
vot
tehnu
"Kaičuzagj"-projektad
"Rossia-SPb"-telekanalal, sikš
sjomkoiden aigan
ajelin
risthaze
kaiken
Ojatin
agjan
.
Kodi-istorijan tundijan
da
necen
projektan
ühten
tarinoičijoišpäi P’otr Vasil’evan taguiči
olen
udes
tulnu
Sarozerole "Lembo"-usad’baha. Vahvoid
tundmusid
heraštoiti
minus
pühä
sar’
časoun’anke. Konz
kül’bimoi
läz
sidä
časoun’ad, rižaškanzin čudokast
kožmust
ümbardajan mail’manke
, aniku
ühtištimoi endevanhan
londusenke
da
avarudenke
. Olen
tähäsai
elänu
johtutades
siš
matkas
..."
"Vepsläine
plener – 2024" jäi
kaikile
muštho
da
libuti
ühtnikoiden
henged
– hö
uništaba
pörttas
Gonginiči-külähä, miše
löuta
ičelezoi uzid
vägen
sijoid
.