ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Nadežda Mičurova. Tahtahalas seizou pieni časounaine

Nadežda Mičurova

Tahtahalas seizou pieni časounaine

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Ammuzis aijoispäi pravosluavnoin Ven’an dorogoil pystytettih kumardusristoi da nostettih časounoi, gu siiriči ajai libo menii voinnus kumarduo da moliekseh Jumalal.

Časounat oldih piälimäzet rakendukset kylis. Niilöi nostettih rossoih paikallizel kalmužinmual libo kodiloin välih. Yksi moizis časounois, kudamal on Kolmekäzizen Jumaldoman obrazan nimi, on säilynyh Anuksen piirin Tahtahalan hierus. Se seizou-kokottau Anuksen joven korgiel rannal säilyttäjen mustuo endizis aijoispäi. Rahvas ainos käydih sih časounah molimahes Jumalal da pakiččemah abuu Jumaldomas. Vie tässähgi siiriči menijät, tulolazetgi azetutah časounan luo da ristitäh silmii. Ijän kaiken hierun pruazniekannu Emiänpäivänny rahvas enzikse mendih časounazeh virittämäh tuohuksii, äski sit pajatettih, pläšittih da juodih čuajuu.

Uskon kohtu
Jumaldoman kunnivokse nostettu časounu Tahtahalan hierus on srojittu kuito XIX vuozisuan lopusXX vuozisuan allus.
Tarkua tieduo sih näh ei ole. Dokumentua, kuduat kuvattas sillozen aijan Anuksen muan časounoi, on säilynyh ylen vähä. Uspen’n’an kirikön pappi Viktor (Kolesnikov) oli sidä mieldy, gu časounu nostettih XIX vuozisuan puolivälis. Kuigi Uspen’n’an kirikkö, se on obšivoittu hoikil lavvoil. Časounua nostajes käytettih tavottuloi nuagloi (vikse oli seppy hierus). Ken nosti tämän časounanniken ei tiijä. Ennevahnas časounoi nostettih jiäksindän mugah. Vikse oli moine ristikanzu hierus, kudai jiäksiheze Jumalale nostua časounu, toinah pahas voimattomuos piästämizekse.

Časounan piälimäine obrazu
Tahtahalan hierun časounan piälimäine obrazu on Kolmekäzine Jumaldom.
Sanotah, gu tämä obrazu oli mualattu XVIII vuozisuan allus. Se oli uskovalazien vuardamizen aigu. Ristikanzannu, kudai nouzi pravosluavnoin uskon pengojien da obrazoin hävittäjien vastah, oli Ioann Damaskin. Häi oli Damask-linnan piälikönny da Siirien kalifan nevvonandajannu. Sil aigua Konstantinopol’an halliččijannu oli Lev III, kudai ylen äijäl vihai obrazoin kunnivoiččijoi. Imperuatoru piätti kirjuttua vihakirjazen kalifua vastah da pani sil prepodobnoin Damaskinan allekirjutuksen. Kalif andoi käskyn leikata Ioannal oigien käin da riputtua sen linnan lagevol, gu toizet kačottas da varattas. Ehtäl kivus muokkavunnuh Ioann Damaskin pakičči kalifua andua hänel järilleh oman käin havvattavakse. Halliččii andoi Ioannal hänen kain. Leikatun käin suaduu Ioann pani sen niveldy vaste, heityi polvile Jumaldoman obrazan edeh da rubei pokoroiččijen molimahes Jumaldomale kibulois piästämizekse. Hänen usko, gu Jumaldom avvuttau, oli moine suuri, ga hänel ei olluh ni mieles duumaija toizin. Ioann uskaldi, gu tuou hyödyy pravosluavnoile uskole. Malittuu panduu häi uinoi. Unis hänel ozuttihes Pyhä Jumaldom. Häi sanoi, gu piästi Ioannua kibulois da mustoitti hänen jiäksindysanat. Konzu Ioann Damaskin havačui, hänen käzi oli uvvessah terveh, buito igänäh sidä ei koskiettu. Ioann oli muga äijäl kiitolline Jumaldomal, ga kai luadi hobjukäin hänen kunnivokse da pani sen obrazua vaste. Sendähgi tänäpäi pyhiä obrazua sanotah "Trojeručnitsa". Čuvvon viesti meni kalifassah. Häi puašitti Damaskinua tulemah järilleh omale ruadopaikale, ga Ioann kieldavyi. Häi jagoi kai omat jen’gat da omažus köyhile da meni elämäh kuundelijannu Pyhitetyn Savvan lavrah. Keräl häi otti Jumaldoman obrazan, kudai tänäpäigi on lavras jo viizi sadua vuottu. Vuvvennu 1661 obrazan koupii oli vietty Moskovah, jälles se levii kogo Ven’ale.

Čuvvonluadii Jumaldoman obrazu
Kolmekäzizen Jumaldoman obrazu on čuvvonluadii.
Sil on kuvattu kui Jumaldom sebiäy yhtel käil mladenčua, toizel ozuttau tulieh muailman piästäjäh Spussah päi. Obrazan alapuoles on vie yksi käzi, kudai ei ole Jumaldoman. Kui oli jo mainittu, se on lahju Ioann Damaskinaspäi Jumaldoman čuvvonluajindan kunnivokse. Se buitogu puolistau meidy kaikkii pahas.
Algajen XIV vuozisuas muinaine Kolmekäzizen Jumaldoman obrazu on Afonal, Hilandar-nimizes serbilazes manasteris. Sadoi vuozii "Hilandaras" ei olluh igumenua. Manuahat uskottih, gu manasterin elostu ohjuau iče Jumaldom. Jygielöin kyzymyksien sellitettäväkse hyö malittuloinke kiännyttih hänen puoleh kyzyjen abuu. Tänäpäigi rahvas suajah čuvvonabuu Jumaldomaspäi. Ven’an kirikkölöis suau nähtä Kolmekäzizen Jumaldoman obrazan koupieloi, kudamat mualattih Afonan manuahat. Yksi obrazois oli mualattu XVII vuozisual patriarhu Nikonah niškoi. Se nygöi on ruokos Moskovan Danilovskois manasteris. Kolmekäzizen Jumaldoman obrazua on Jekaterinburgan, Černigovan da toizis Ven’an muan linnoin manasterilois. Jumaldomale pannah malittuu omahizien tervehyös da jygies voimattomuos piästämizekse. Häi ylen äijäl avvuttau niilöi, kenel voimattomuon periä ollah pahat jallat da käit.