ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Karjal da Kitai rutostetah ekonoumistu yhteisruaduo

История изменений

14 ноября 2025 в 09:53 Александра Родионова

  • изменил(а) текст
    Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Karelforum 2025 -pivon aigah Karjalan haldivon ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev vastavui Kitan rahvahallizen tazavallan piäkonsulan sijahizen kel Piiteris herru Čžan S´aotsionan kel. Vastavuksel piettih paginua aktiivizen torgu-ekonoumizen yhteisruavon tuloksis da uuzis projektois. Statistiekku ozuttau tärgevimien suundoin nägeviä kazvuu: karjalazien tavaroin viendy Kitaih kazvoi 19,2 %, kitain tavaroin tuondu Karjalah suureni kuudeh kerdah. Karjalazien työttävien tavaroin joukos perindöllizesti on kalua da syömizii (mečäskazvajis marjois luajittuloigi), puutavarua, tsell’ulouzua, bumuagua da kartonua. Kitaispäi Karjalah vietäh eri laittehistuo, mehuanillizii luajilmuksii da tekstil´materjualoi. Pandih merkile tulokas suundu — suureni turistoin joukko. Ilmaiviizahine joukkolleh matkailu andau uvvet mahtot suurendua turistoin virdua mollembih puolih. — Jälgivuozin Karjalan da Kitain välizet suhtehet kehitytäh eri suundoi myöte. Myö ellendämmö, ku meil pidäy rutombah kehittiä kaksipuolistu ruaduo, todevuttua investitsiiprojektoi, sanoi ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule. Vastavus tovendi, ku Karjalan da Kitain väline yhteisruado nouzi korgiembale tazole, kudai nägyy ei vaigu tavaroinviendän kazvos, ga suurien investitsiiprojektoin todevuttamizes da yhtehizes ruavos korgeitehnolougizil aloil.
  • изменил(а) текст
    Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Karelforum 2025 -pivon aigah Karjalan haldivon ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev vastavui Kitan rahvahallizen tazavallan piäkonsulan sijahizen kel Piiteris herru Čžan S´aotsionan kel. Vastavuksel piettih paginua aktiivizen torgu-ekonoumizen yhteisruavon tuloksis da uuzis projektois. Statistiekku ozuttau tärgevimien suundoin nägeviä kazvuu: karjalazien tavaroin viendy Kitaih kazvoi 19,2 %, kitain tavaroin tuondu Karjalah suureni kuudeh kerdah. Karjalazien työttävien tavaroin joukos perindöllizesti on kalua da syömizii (mečäskazvajis marjois luajittuloigi), puutavarua, tsell’ulouzua, bumuagua da kartonua. Kitaispäi Karjalah vietäh eri laittehistuo, mehuanillizii luajilmuksii da tekstil´materjualoi. Pandih merkile tulokas suundu — suureni turistoin joukko. Ilmaiviizahine joukkolleh matkailu andau uvvet mahtot suurendua turistoin virdua mollembih puolih. — Jälgivuozin Karjalan da Kitain välizet suhtehet kehitytäh eri suundoi myöte. Myö ellendämmö, ku meil pidäy rutombah kehittiä kaksipuolistu ruaduo, todevuttua investitsiiprojektoi, sanoi ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule. Vastavus tovendi, ku Karjalan da Kitain väline yhteisruado nouzi korgiembale tazole, kudai nägyy ei vaigu tavaroinviendän kazvos, ga suurien investitsiiprojektoin todevuttamizes da yhtehizes ruavos korgeitehnolougizil aloil.

14 ноября 2025 в 09:53 Александра Родионова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Vuvven 2025 enzimäzen puoliškon Karjalan da Kitain välizen torrun suurus kazvoi 30% mennyön vuvven samah aiguvälih veraten. Karelforum 2025 -pivon aigah Karjalan haldivon ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev vastavui Kitan rahvahallizen tazavallan piäkonsulan sijahizen kel Piiteris herru Čžan S´aotsionan kel. Vastavuksel piettih paginua aktiivizen torgu-ekonoumizen yhteisruavon tuloksis da uuzis projektois. Statistiekku ozuttau tärgevimien suundoin nägeviä kazvuu: karjalazien tavaroin viendy Kitaih kazvoi 19,2 %, kitain tavaroin tuondu Karjalah suureni kuudeh kerdah. Karjalazien työttävien tavaroin joukos perindöllizesti on kalua da syömizii (mečäskazvajis marjois luajittuloigi), puutavarua, tsell’ulouzua, bumuagua da kartonua. Kitaispäi Karjalah vietäh eri laittehistuo, mehuanillizii luajilmuksii da tekstil´materjualoi. Pandih merkile tulokas suundu — suureni turistoin joukko. Ilmaiviizahine joukkolleh matkailu andau uvvet mahtot suurendua turistoin virdua mollembih puolih — Jälgivuozin Karjalan da Kitain välizet suhtehet kehitytäh eri suundoi myöte. Myö ellendämmö, ku meil pidäy rutombah kehittiä kaksipuolistu ruaduo, todevuttua investitsiiprojektoi, sanoi ekonoumiekan kyzymyksis vastai premjer-ministran sijahine Ol´eg Jermolajev Karjalan piämiehen lehtistöpalvelule. Vastavus tovendi, ku Karjalan da Kitain väline yhteisruado nouzi korgiembale tazole, kudai nägyy ei vaigu tavaroinviendän kazvos, ga suurien investitsiiprojektoin todevuttamizes da yhtehizes ruavos korgeitehnolougizil aloil.
  • создал(а) перевод текста