Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Buabo armahaine, mieles olet ainos
Buabo armahaine, mieles olet ainos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Buabo
minun , Jelizaveta Aleksandrovna (miehel olles Ankudinova ) oli suures Grininoin perehespäi , kudai eli Petrovskoin piirin Pyhäniemen kyläs .
Rodivui häi vie enne vallankumovustu 18. syvyskuudu vuvvel 1906.Tuattah Aleksandr Konstantinovič Pyhäniemel oli tundietunnu miehenny .
Jo vahnannu olles , ihan enne voinua , käveli kyliä myöte survottavan keponke da ajeli vällillizii lapsii muate . Survottavan talui sih nähte ku sučkuttua sil vorottoi myö , ei mih muuh nähte . Hos oli ylen kova mies .
Miehele buabo meni vuvvel 1929 Ankudinoval Sergei Vasiljevičal , kudai oli Keldsellän kyliä , Pyhäniemes kaksikymmen kilometrii .Vuvvel 1929 heile rodivui enzimäine Jelena-tytär , vuvvel 1930 Marija , vuvvel 1932 minun muamo , Antonina .
Buaban ukkoh Sergei Vasiljevič 1930-vuozil vietteli suudittuloi Belomorkanualan nostandah .Erähäl kohtii azettujes , Povenčas , mieldyi naizeh – mugagi jäi hänellyö .Buabo jäi elämäh muatuškanke Hristina Romanovnanke da Šura-navonke .Ga ei hätkie died’oi olluh ad’vois Povenčas , tuli järilleh kodih .Pakičči prosken’n’ua .Buaboi prosti .Ruvettih uvvessah elämäh yhtes perehes .Vai ei hätkie .Kahten nedälin peräs tuldih händy ottamah , repressiiruittih , a sitgi ammuttih .Died’oi on pandu muah Krasnii bor -kohtah Petroskoin lähil .
Juuri enne voinua buaboi lähti Mundärveh , ruadoi školas zavhouzannu .Talui školah Lahtenkyläspäi školavehkehii , ruadoi muudugi , puaksuh jygiedy ruaduo .Sit tuldih voinu , evakko .Kolmen pienen tyttärenke oli matku Siberih .Sidä enne puutui bombitukseh Lammasojal da omil silmil nägi uppuomas erästy baržua ...
Siberih matku oli pitky , keräl oldih otetut vai ombeluskoneh , vähäine sobua da omua tavarua .Erähäl azetuskohtal händy potakoittih myömäh sidä konehtu – ei myönnyh , heitti ryndähis ristazen da vaihtoi sen leibäh lapsih niškoi .
Siberis äijän ruadoi , a illoil ombeli .Ombeli häi ainos äijin , ičele , tyttärile , susiedoile ,sit jo bunukoile оmbeli od’d’ualan , a meidy hänele on seiččei !Äijän ombeli .Pastoi .Hänen hapaipiirualoin receptan piemmö omas perehes tallel huolekkahasti .A mittuine häi oli puhtahansuvaiččii !Oleksendeli , astuu Hirvastu myöte , kus yhtel aijal eli tyttärellyö , a susiedat sit sanotah t’outale : "Teijän buabo buito vereksel pestylöih nävähtetty !"Kois häi haluatois ei kävellyh , piäl ainos pidi bluuzua da ferezii .A ku mieroh menöy , panou näbiele rungale oman maksankarvazen pal’ton da valgiet (!) tuflizet .Buabal meidy bunukkoi on yksitostu .Jogahistu häi tavoitti kaččuo , tuli kerras tyttärien kučuttuu kerran Hirvahah , toizen Homselgäh , erähän Soudärveh .Ei vierastannuh nimittumua ruaduo , kai maltoi .Miehele enämbiä mennyh ei .Konzu minuu enzimästy kerdua käydih koziččemah , kieldi .Sanoi , uvves perehes batrakannu roimmos .A vot tulien ukon hyväksyi .Vai kuuluvoittelih , kus myö tuttavuimmo .A minul huigei oli sanuo , ku näimmö toine tostu restoruanas , hos se oli minul enzimäine restoruanukerdu instituutan nelländel kursal opastujes .Buaban igä oli seiččeikymmen viizi vuottu .Nygözen aijan mugah se ei ole äijiä .Mittuman hyvän muston häi meile jätti !Sen ližäkse minule vie omin käzin ommeltun räččinän .Sille räččinäle igiä on jo enämbi sadua vuottu .Pien sidä syväs ruokos kui kaikis suvaittaviman ristikanzan mustuo .
Buabo armahaine, mieles olet ainos
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский