Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Jelena Ruppijeva. Voinan aijat on tuldu ezile
Jelena Ruppijeva
Voinan aijat on tuldu ezile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Uvven
ozuttelun avuajazet oldih kezäkuun 22. päivänny – Muston da surun päivänny .Ozuttelun avuamizekse Etnokul’tuurukeskuksen ruadajat on luajittu suuren ruavon .Mennyt vuvven sygyzys hyö čopakosti kerättih da vallittih jo olemas olluzis materjualois ozutteluh niškoi pättävät .
– Tämän ozuttelun avuamine on ylen tärgei meile . Myö hätken valmistimmo sidä .Pidäy sanuo , ku tämä on meijän toine alalline ozuttelu .Enzimäine – "Priäžän kuldaine niitti " – on kogonah etnogruafine .Tädä – "Se oli : suomelazien okkupatsien histouries Priäžän piiris vuozinnu 1941-1944" – emmo voinnuh olla luadimattah .Etnokul’tuurukeskuksen taloin histourii on nevvonuh sen .Tämä taloihhäi on histourielline .Se oli nostettu Valdivollizeh bankah niškoi , ga Ižänmuallizen voinan aigua sit oli Suomen hallindo , sellittäy Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtai , ozuttelun luadii Tatjana Seppänen .
LUONNON ANDAMIZET
Priäžän etnokul’tuurukeskuksen uudeh ozutteluh tulluh algau tuttavuo sih vie endizis tilois – Priäžän kuldaine niitti -ozuttelus .Sih on luajittu erinomaine lateinstal’atsii .Ozuttelutiloi keskukses ei ole äijiä , sendäh niilöin suurendamizekse keskuksen ruadajil tuli mieleh käyttiä luondalan tiloi .Enne niilöis oldih Valdivollizen bankan ristikanzan korgevuot varastot .Niilöin hyvyös lattieh sai luadie vie yksi ozuttelukohtu .
– Täs on sidä , midä andau luondo Priäžän muan ristikanzale , on äijy hyödykaivandahistu : vagoikvartsiittua , kvartsua da gematiittua , kudamua käytettih čugunan da teräsravvan valandas . Min verran luondo on hyväntahtoine ristikanzah niškoi , sen verran ristikanzu on kovasydämelline sille : tuos on sidä , midä on ristikanzu jättänyh luonnos .Meijän mua on täyzi kaikenmoizien oružoin jiännöksii , net kai on löytty Priäžän čupul , jatkau uvven ozuttelun ezitändiä Tatjana Seppänen .
VOINULAPSIEN MUSTOT
Suuri vuitti ozuttelus ezitettylöis materjualois on omistettu voinulapsile , heijän voinanaigazile mustoloile .Ozuttelun luadijoile tärgei oli ozuttua juuri sen , kui elettih rahvas da kui jiädih hengih sil jygiel aijal , suurii torii da bojuloi kuvuamattah .Et täs näe ni yhty faktua .Ei se olluh ozuttelun luadijoin tavoittehennu , joga faktuhäi voibi sellittiä omah luaduh .
Ozuttelun pohjakse sendäh roittih vaiku rahvahan mustot .– Nämmä ollah erilazet mustot . Yksii tämä aigu oli pellastannuh nälläs libo tavvis .Toizet kauhiessah mustellah sidä , sendäh ku se oli sluavilazen rahvahan vuardamizen da hävitändän aigu , sellittäy Tatjana Seppänen .Ozuttelus on äijy voinanaigastu kuvua da vehkehty .Vehkehien joukos , sanommo , näet , midä rahvas oli otettu keräle evakkoh lähtijes .Kengo otti ombelusmašinan , kengo uvven vuvven bobazet .Yhtet dai toizet piästettih nälläs .Ombelusmašinas rodih perehen piälimäine syöttäi , a uvven vuvven bobazii sai vaihtua leibäh .
Kuvien joukos näetgi tundietun karjalan kielen opastajan da lapsienkazvattajan Alisa Gubarevan Anna-sizären .Tämän kuvan Kolatselläl voinan aigua oli luadinuh suomelaine saldattu , kudai mieldyi neičykkäzeh , puašitti händy lähtemäh Suomeh , ga neičykkäine oli jiännyh omale muale .Vuozien 1980 lopus , konzu jo sai tulla Karjalah , tämä suomelaine saldattu löydi oman mielespiettävän .Häi kävyi fotokuvanke Kolatselgiä myöte da ečči kuvas olijua taloidu .Ozakse kai pereh oli kois .
URHOMIEHET DA PETTÄJÄT
– Erähäs omas kirjutukses okkupatsien aigua tarku tutkii , histourien tiedodouhturi Sergei Verigin jagau rahvastu urhomiehih da pettäjih .Tottu sanuo yksii dai toizii oli ylen vähä , oldih rahvas , kudamat opittih jiähä hengih täl jygiel aijal .Ga oldih urhomiehetgi .Konzu pagin on Nevvostoliiton urhomiehes Marija Melentjevas näet pettäjiigi .Myö emmo voinnuh olla sanelemattah hänes , ozuttua ku Priäžy on urhomiehen roindukohtannu pidi vältämättäh , sellittäy Tatjana Seppänen .
Marija Melentjevanke yhtes on ozutettu tiijustelijoin ruadogi .Tietäh , ku Priäžän čupul oli ruadanuh vähimyölleh kaksi tiijustelijoin joukkuo : Vieljärvel da Priäžäs .Kuulužat ollah tiijustelijat Aleksandr Erte da Akimiston kyläh rodivunnuh Marija Kočijeva da kai hänen pereh , kudai avvutti suaja tieduo vihaniekas .Hyö ruattih Akimistos Marijan koin vuiškal da se , ku kezäl vuvvennu 1944 Petroskoi-Sviri -operatsii loppih hyvin , on heijängi vuitti arvoruadoloi .
Tiijustelijan ruavon sellitettäväkse Etnokul’tuurukeskuksen ruadajil puutui luadie erinomaine ozuttelučuppuine – tiijustelijan pieni eländykohtu .Sit vahnoin obšivoimattomien parziseinien myödäh näet tiijustelijan veššilöi .
– Ruadivostantsii "Sever " on ainavoluadine eksponuattu , sidä on jygei suaja ozutettavakse . Myö sendäh huavaimmo kirjuttua da riputtua pienile lappuzile ruadivostantsiedu myöte työtyt kirjazet .Meil ollah Erten da Kočijevan työtyt kirjutukset heijän kyläh tulendas suomelazien lähtendässäh , sanelou Tatjana Seppänen .
Sit čuppuzes joga vehkeh voi äijäs sanella .Ezimerkikse , kaššali .Sit kaššalis Marija Kočijevan plemänniekku Van’a Trifonov kandoi varabatarein ratsieh niškoi , tungi sen hapannuzih kaloih .Astujes ylen äijäl varai , ga kahtes-kolmes kohtas händy azetannuot suomelazet ei voidu löydiä nimidä .Tulgua iče Priäžän etnokul’tuuru keskukseh tuttavumah uudeh ozutteluh , työ vältämättäh suatto äijän tieduo nerokkahis ekskursienvedäjis .
Voinan aijat on tuldu ezile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
Серебрянникова Оксана Николаевна
Военные годы вышли на первый план
русский
-