1781 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Natto Varpuni.
Igor’ Istratjev: kuvauštaijon šaloista
|
-
Monellahan on omat lempiohjuajat ta artistat.
-
Ruatuas’s’a Karjalan televisijon toimittajana piäsin piällä, jotta kuvuajan ruavolla on yhtä šuuri merkityš (ta višših toičči šuurempiki), kuin artistan tai ohjuajan ruavolla.
-
Nyt hiän on ruavošša Karjalan TVtoimistošša ta ušeičči kuvuau kanšallisen toimitukšen ohjelmie, kumpasie myö kaikin vuotamma ta kačomma.
-
– Nykyjäh Karjalan televisijošša on kakši toimitušta, kertou Igor’.
-
Igorin mieleštä on hyvä, konša kuvuaja ošuau šitä kieltä, mitä rahvaš paissah kuvašša, no še ei ole pakollini ehto hyvän kinon tahi ohjelman luatimiseh.
-
Toičči on huikie, jotta en voi pyytyä heitä luatimah tätä tahi tuota heijän omalla kielellä.
-
Kamera on joka telefonissa.
-
Kuvaukšešša on omat šiännöt, kumpaset autetah kuvan parempua vaštahottuo.
-
Ka šyynä on juštih še, jotta yksi video on kuvattu oikein, a toini on kuvattu viärin.
-
Še on kinon ta televisijon yksi kuvailukeinoista.
-
– Toičči tämä ammattilaini koulutuš on šuurena haittana ruavošša, nakrau Igor’, – teorija ta konkrettiset kuvaukšet ollah aivan eri hommat.
-
Televisijošša meilä ei ole aikua kuvata yhtä juttuo monta päivyä tai monta netälie – uutiset ollah joka päivä, a teema-ohjelmat joka nelläšpäivä (pakina on kanšalliskielisen toimitukšen ohjelmista – N.
-
Monet kuvuajat ei tykätä kuvata niitä, šentäh kun häissä on ušeičči humalašša olijua rahvašta ta i nämä pivot aina ollah šamantyyppiset ta yksiluatuset.
-
Hänellä on omie lempikuvuajieki.
-
Yksi niistä on Emmanuel Lubezki, kumpani kuvasi Elohjiänyt -kinon (piäroolissa on Leonardo DiCaprio).
-
Toini kino, kumpasen Igor’ šuositteli miula, on Darius Khondjin kuvuama Šeiččemän (Se7en) -kino.
|
1782 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Matin luona ativoissa
|
-
Kaunista oli kaikki: karjalaiset juhlavuattiet; piiruššukšet ta kuvat, kumpasissa on esitetty kanšallini ornamentti; karjalaini koti, missä on kalitat, tuohešta luajitut aštiet ta äijä muuta mielenkiintoista; karjalan kieli, laulut ta leikit, ta tietyšti iče lapšet!
-
On ihmehellistä, jotta niin pienet pojat ta tytöt ošatah paissa vienankarjalakši.
-
Ta tärkeintä on še, jotta lapšet tykätäh ta tahotah paissa karjalakši.
|
1783 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Uljana Tikkanen.
Kuujärven lyydiläisien vešat
|
-
Täššä kyläššä ammusista ajoista on eletty lyydiläiset.
-
Nyt niitä on vähän, kuitenki lyydiläisien kulttuurie yritetäh šäilyttyä.
-
Kyläššä on koulu, šiinä on yhekšän luokkua.
-
– Jo kolme vuotta olen opaštan lyydiläismurrehta Kentjärveššä, tuntija on kolme kertua netälissä.
-
Kaikki teemat on otettu elämäštä.
-
Šuurin oša tutkimušprojektiloista on meijän kylän istorijašta.
-
Hiän lisäsi šamoin, jotta Kuujärven koululla on jo 117 vuotta, še on erikoini, šentäh kun šijoituu loittona piirin keškukšešta.
-
Kuujärven kulttuurih vaikutti venäläini kulttuuri, kun kylä on Leningradin alovehen lähellä.
|
1784 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tatjana Torvinen.
Venehtallija ei pureta
|
-
Onegajärven rannalla hyö on rakennettu tallija, missä šäilytetäh venehie ta kalaššušvehkehie.
-
Kuitenki Karjalan Kulttuuriministerijön käšyn mukah vuotena 2014 tämä aloveh on šuanun kulttuuriperinnön Šoutjärven rannikko -kohtehen statussin.
-
KT:n kulttuuriperinnön kohtehien šuojelukomitietta šolmiu šopimukšet niijen šoutjärviläisien kera, kumpasilla on venehtallija rannikolla.
|
1785 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Marija Kirillova.
Varapiä-ministeri on miärätty
|
-
Karjalan halličukšen varapiä-ministeriksi on miärätty Larisa Podsadnik
Šulakuun 10.
-
päivänä Karjalan tašavallan väliaikasen piämiehen virkua toimittajan Artur Parfenčikovin käšyllä Larisa Podsadnik on miärätty Karjalan halličukšen jäšenekši – varapiäministeriksi.
-
– Teilä on vaikie työala – terveyšhoito, opaššuš ta kulttuuri.
-
Kaikilla näillä aloilla viime aikoina on ollun äijän kyšymykšie.
-
– Tehtävie on äijä.
-
Miula on proplemojen ymmärtämini ta halu ruatua, ilmotti Larisa Podsadnik.
-
Lisyämmä, jotta KT:n väliaikasen piämiehen virkua toimittajan Artur Parfenčikovin käšyllä Valentina Ulič on vapautettu Karjalan halličukšen varapiäministerin virašta 9.
|
1786 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Anna Deš.
Oikeinkirjuttamini on muotissa
|
-
Tämä on miušta tärkie asie, šentäh kun ihmini ei čuipottele eikä varaja, jotta muut šuahah tietyä, mitein hiän kirjutti.
-
– Joka kaupunkissa, missä šaneluo vietetäh, on korkietašoni ammatillini tarkissuškomiisi, kumpasen piämieš on ammatillini opaštaja-filologi.
-
Kaikissa šaneluissa on šama miärätty järješšyš.
-
Totalini šanelu on jokavuotini koulutušaktijo, kumpaista vietetäh Venäjällä ta muissa maissa 2004 vuuvvešta alkuan.
-
Aktijon tarkotukšena on näyttyä kaikilla, jotta jokahisen pitäy olla lukuta kirjutuštaitosena, tovistua ihmisillä, jotta omua kieltä pitäy oppie ta tietyä.
-
Totalisen šanelun deviisi on “Kirjuttua oikein on muotissa!”.
-
Venäjän kieli on yksi vaikeimmista muajilman kielistä, vain šen oppimini on mukavua ta hyövyllistä.
-
Virallisilla nettišivuilla on esitetty šanelun kartta, missä šitä kirjutettih.
-
On mukava šuaha tietyä, kuin hyvä on oma kielitaitotašo ta mimmoset on šanelun tulokšet.
|
1787 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Tule kirjuttamah šaneluo!
|
-
Aktijon tarkotuš on tarkistua omua kielitaituo, lisätä karjalan kielen opaštujien joukkuo ta leventyä karjalan kielen käyttämisrajoja.
-
Tietuo aktijošta on julkaistu tašavallan paperi- ta šähkölehtilöissä šekä Venäjän šuomelais-ugrilaisissa viessintävälinehissä ta sosialiverkkoloissa.
|
1788 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Anni Vlasova.
Karjalaini juhla Piäjärveššä
|
-
Šen ohjuajana on Karjalan tašavallan anšijoitunut kulttuurialan ruataja Valentina Saburova, kumpani on hyvin tuttu piäjärviläisillä.
|
1789 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Anna Deš.
“Muan tunti” on luonnon puolešta
|
-
”Muan tunti” on jokavuotini kanšainvälini aktijo, kumpaista järještäy Muajilman luonnonšiätijö ili WWF.
-
WWF on yksi šuurimmista kanšainvälisistä järještöistä, kumpani šuojelou luontuo.
-
WWF:n tehtävänä on planetan luonnollisen ympäristön šäilyttämini, ihmisen ta luonnon šointu šekä Muan biologisen monipuolisuon šäilyttämini.
-
Muan tunti -aktijon tarkotukšena ei ole šähkön šiäštö, kun ihmisien huomijon kiinittämini muajilman luonnon proplemoih, kumpasista šuurena proplemana on meijän planetan ilmašton muuttumini šekä näyttyä, jotta ihmisien pitäy yhistäytyö tätä proplemua vaštah ta jotta še on mahollista.
-
Aktijoh liitty muajilman 184 muata ta še on kuutta kertua enemmän, mitä viime vuotena.
-
Venäjällä Muan tunti -aktijoh yhty 150 kaupunkie ta še on puolitoista kertua enemmän, mitä viime vuotena.
-
Še on vapuaehtoni aktijo – ihmiset iče piätetäh, mimmoset šähkölaittehet hyö šammutetah, a kaupunkien vallat kannatetah aktijuo ta šammutetah kaupunkien eri paikkojen valot.
-
Muan tunti -aktijolla on virallini saitti 60.wwf.ru/ , mistä voit tarkemmin lukie šiitä.
-
Petroskoissaki on äijän šemmosie ihmisie.
-
Tietyšti, ei kaikin merkitä iččie karttah, ta voipi šanuo, jotta ošallistujie on vielä enämpi, mitä myö niämmä kartašta.
|
1790 |
Новописьменный севернокарельский
|
публицистические тексты |
|
Erkki Tuomi.
Tuliko Kalevalah “Šinivalaš”?
|
-
On yhteyš šiihki, jotta yhteiskunnašša on sosialini eriarvoisuš, jakauvunta pohattoih ta köyhih, ta erittäin teräväšti tämä eriarvoisuš näkyy juuri teini-ikäsien kešen.
|