Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Visotskaja Marina , Ivanova Milana .
Pakasiko Väinämöini elfien kielellä?
Source:
Kipinä. № 2, 2025, p. 6-7
Visotskaja Marina , Ivanova Milana
Pakasiko Väinämöini elfien kielellä?
Karelian Proper
New written karelian
Kirja, kumpani muutti elämän
Vuotena 1911 John Ronald Reuel Tolkien näki kirjan, kumpani muutti hänen elämän. Še oli William Kirbyn enklannin kielellä kiäntämä "Kalevala. Urokšien Mua". Tolkien oli šilloin 19 vuuvven vanha.
John Ronald Reuel Tolkien on muailman kuulusa fantasija-kirjuttaja, kielimieš, opaštaja ta kiäntäjä. Hänen kirjoista on luajittu šatasen kiännöštä ta monisen monta yrityštä toistua hänen loistavua mäneššyštä.
Konša Tolkien oli 30 vuuvven vanha, hiän piäsi Oksfordin professorin virkah. Tulija kirjuttaja oli muailman parahie kielimiehie.
"Kalevala" tuli kirjuttajan luovatien lähtökohakši. Mäni monta vuotta ennein kun vuotena 1955 Tolkien kerto kirjasešša Wystan Hugh Audenilla eepossan ta šuomen kielen vaikutukšešta hänen tevokših.
"Šuomen kieli pani käyntih kertomukšien generattorin", mainičči hiän.
Koko hänen mifologija on šyntyn "Kalevalašta", Kullervon juonešta alkuan.
Šormukšien herra
"Šormukšien herra" (enkl. The Lord of the Rings) on John Ronald Ruel Tolkienin romani, muailman kuulusin fantasijatevoš.
Romani on kirjutettu yhtenä kirjana, ka še tuli niin šuurekši, jotta enšimmäiseššä painokšešša oli juattu kolmekši ošakši: "Šormukšen vellehyš", "Kakši linnua", "Kuninkahan jälelläh tulo". Monet ollah šitä mieltä, jotta tämä romani on enšimmäini fantasijatevoš, kumpani tuli lajin klassisekši tevokšekši.
Kirja on kiännetty 38 kielellä. Kirjan pohjalla Piter Jacksonin luatima filmi on muailman kačotuimpie.
Još šie tahtonet tietyä Tolkienin muailman istorijua alušta loppuh, n’euvottelemma alottua luvennan Silmarillion-kirjašta. Še on fantasijamuailman pohja ta šen juoni yhistäy kaikki Tolkienin juonet.
Keški-Muan muailma
Kun J. R. R. Tolkien "loi paperilla" uuvven muailman, hiän kekši šitä varoin paičči muantietuo ta istorijua, vieläi monimutkasen kielien järješšelmän ta muutoman elfien kielen murtehen. Še johtuu tämän kanšan pitäštä elämän taipalešta. Esimerkiksi, yhen elfien murtehen, quenyan, pohjana on šuomen kieli.
Vaikka quenyan pohjana on šuomi, ka Tolkien šitä kekšiessä ošittain käytti vielä latinan ta kreikan kielien oikeinkirjutušta ta fonetiikkua. Iče quenyašta tuli Šormukšien herra -trilogijan ta "Legendariumin" pohja.
Vaikka "Šormukšien herran" aikana kieli jo ei ollun enämpi käytöššä, še tuli Keški-Muan latinan kielekši (Tolkien šano šitä "elfien latinan kielekši"). Nykyjäh quenyan kielellä paissah Tolkienin muailman fanit.
Quenyalla on oma eriluatuni kirjakieli, ka monella yksityiskohalla še on šuomen ta karjalan kielien šamannäköni.
Ešimerkiksi, quenyan šijajärješšelmäššä on šamoin genetiivin, akkusatiivin, allatiivin, ablatiivin, inessiivin ta instruktiivin analogija.
Ušeimičči šanojen lopušša on a-vokali, kieleššä on ai-, au-, oi-, ui-, ua-, eu-, ea-, iu -diftongija (moina – lähini, veuro – vasalli, ronua – ajokoira, coirea – elävä).
Täššä on esimerkiksi muutoma šuomen ta karjalan kielen šamannäköni šana: tul – tulla, anta – antaa, antua, tereva – terävä.
Yhtehisie kohtie Kalevalan kera
Šuomen kulttuuri oli peruštana šekä KeškiMuan kielilöillä, jotta juonella. Kuulusan Kalevala-runoelman vaikutušta löytyy ušein kirjuttajan tevokšista ta Kullervon elämä innoššutti häntä kirjuttamah Hurinin lapšie -romanin ta Turin Turambarin starinan. Yrityš kirjuttua ošua "Kalevalašta" uuvveštah, erityisešti Kullervon starinua, tuli "Legendariumin" alukši.
Tämä yrityš – Kullervon istorija – oli painettu vašta vuotena 2010. Turinin starinašša on šuorie rinnakkaisilmijöitä Kullervon elämäh: ahissuš, paha oša, kauheita veikon ta čikon välisie šuhtehie ta ičentappo lopušša.
Šamoin "Silmarillionissa" on eepossan juonta lähellä olijie ošie: päivän ta kuun varaššanta, puu, kumpani kašvau taivahah šuaten.
"Kalevalan" vaikutuš Šormukšien herra -trilogijah on pienempi, paremmin še näkyy henkilöissä. Esimerkiksi, viisahan tietäjän Gendalfin ta arvautukšellisen luonnon yštävän ta iänen taikavoimua käyttäjän Tom Bombadilin kuvissa näkyy Väinämöisen piirtehie.
Šamoin yhtehisekši voipi šanuo taikaesinehtä, kumpasen ympärillä juoni kehittyy. "Kalevalašša" še on kummallini Šampo-melliččä, a Šormukšien herra -trilogijašša – tietyšti iče Valtašormuš. Molommilla näillä esinehillä on erinomaisie ominaisukšie, molommat ollah muasterin takomie ta hävittih starinan lopušša – melličän kappalehet upotah mereh, šormuš katou laavah.
Kalevala-eepossa on tärkie tevoš, kumpasen merkityštä šekä Šuomen ta Karjalan, jotta koko muailman kulttuurilla on vaikie yliarvoštua. Šentäh še ei näytä kummalliselta, ka šilti on mukava löytyä karjalais-šuomelaisien runojen ta mielehisen taikamuailman yhtehyttä.