Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Sidä pidäy sanelta lapsile
Valentina Libertsova
Sidä pidäy sanelta lapsile
Livvi
New written Livvic
Leningruadan ymbäröičyksen
tävven katkuandan päivänny Alavozen kul’tuurutalois kohendamizen jälles avai veriät Voinumiehien kunnivozualu .
Voinumiehien kunnivozualan kohendamizen loppuu Alavozes da kogo Anuksen piiris vuotettih vägikodvan , se on jo kuulužu kohtu , kunne on kerätty äijy ozutteluezinehty , Suuren Ižänmuallizen voinan aigastu dai nygyaigazih voittoloih nähte .Čuglahutetah jygielöih aigoih da sanellah mieldykiinnittäjii tovellizii tapahtumii Vitalii Nikiforov da Irina Filina , kuduat iče ollah Anuksen kaivajien joukkoh kuulujat , kai tiijot mennäh heijän käzien da sydämien kauti .
KOGO ANUKSEN PIIRIN KYLIH NIŠKOI
Zualan virrallizii avajazii pidämäh ei ruvettu , sendäh gu jo lähettih pruazniekat da piirin školispäi rubei tulemah vägitukku ekskursieloin pakičustu , sit pidi kerras zavodie ruadua .Projektu "Urholoin musto on yksi kaikekse igiä ", kudamah Alavozen yhteskunnallizen Stupen’ka-järjestön rahvas suadih abuu Prezidentan grantufondas , andau vallan ei vai yhteh ozuttelun kohendukseh , ga viegi sen hyvyös suau tuvva piirin lapsii ekskursieloile autoubusal ihan ilmai .Uudeh luaduh azuttuh zualah kävväh ei vai Alavozen školan da päivykoin lapset , ga vie opastujat Anukses , Videles , Riipuškalas , Mägriälpäi .Enzimäzenny puututtih sinne Tuuksen školan 54 opastujua da opastajua , kuduat hyväl mielel kuunneltih Anuksen piirin voitonaigazeh histourieh , okkupatsieh da suomelazien vangiluageriloih nähte .
Zualu toven muutui da rodih vällembi , nygöi kul’tuurutaloin luondalas ližävyi vie yksi huonus , kuduah on lad’d’attu kai kaivetut , löytyt da ristittyzis kerätyt Suuren Ižänmuallizen voinan aigazet ozutteluezinehet .Seinät sežo ei olla tyhjät , niilöil riputah putilleh nygyaigazil painandukeinoloil azutut kartat , plakuatat .Yhtel on suurendettu lehten sivu , kuduah on painettu kirjutus "Litvinenkon urhotego ", kuduas kerrotah , kui rohkei lendäi Ivan Litvinenko työnytti oman palajan lendokonehen vihaniekoin ilmubatareih , hävitti sen da avai oigien dorogan meijän muan piästäjile Videlen kylän rinnal 1944 vuvvel .
Huomivuo kiinnittäy seiny , kudual on kirjutes "Urholoin gallerei ", kuduan ual on riputettu 18 fotokuvua , kahten ual ei ole nimii , mollembii myö kaikin hyvin tiijämmö – Nevvostoliiton urhoit Viktor Leselidze da Aleksandr Moškin .Ovvostutti , gu kaikil toizil moine arvonimi on suadu puolistus - libo piäständybojulois meijän mual .Oli hyvä mieli nähtä seinäl palaine meijän volont’ouroin kuvottuu peittoverkuo .
Vitalii Nikiforov ekskursien aloh ozutti äijän mieldykiinnittäjiä ezinehty , kudamii nygöi jo emmo musta , dai puaksuh ni tiijä emmo .Sanommo , lapset kodvan ei voidu arvata pilotku-piähpandavua , kudai hyvin säilyi suomuas .Ammunduvehkehien keskes ozutti jygien betonas azutun da raudulangoih kiärityn lendobomban , kuduadu vihaniekat puaksumbah käytettih kuhkutuslistovkoi lykkijes .
HISTOURIEDU VOIBI KOSKIE
Ozutteluezinehii sai ottua käzih , kaččuo , oppie , mittuot oldih jygiet da vilut , kai net on puhtastettu lijois da ruosties , ei olla varattavat lapsien käzile .Kaikis mieldykiinnittävin kohtu on , onnuako , zeml’ankan makiettu , kus istuu saldattu Arsenii soitto rinnal , brihačut istuttihes lavvoile , opittih soittua , kuvattih toine tostu telefonah .Erähät käveltes iččenäh tuldih uvvessah Vitalien luokse kyzymyksienke .Tiettäväine , yhtes kerras kaikkii ezinehii tutkie ei sua , Vitalii Sergejevič iče sanoi :
– Vie kaksi vuottu tagaperin en tiedänyh tämän Luadogu-čupun histouriedu nenga tarkah .Školas , lehtis , kodipaginois ainos kuulin vai , kui piästettih välläle Alavoine da Videlen kylä 1944 vuvvel .Sego en tiedänyh , kunne da kui panemmo kaivetut voinanaigazet vešit .Irina Aleksandrovna Filina nerokkahasti ruadau projektoinke , maltau kai panna putilleh , gu lapset , vahnembat dai tulijat rahvas tiijustettas , mittustu muadu myö kävelläh .Omua histouriedu pidäy tiediä da mustua .
Sanakse , Irina Filina ei ammui sai kunnivomerkin "Lideri Karelii " suuris ižänmuansuvaičendan kazvatanduruadolois .
HYVIÄ RUADUO DA HENGELE VIRITESTY
Enzimäine Voittomiehien kunnivozualan huonus nygöi välleni , sinne jiädih vai ozuttelut suomelazien vangiluageriloih da nygyaigazih voinih nähte .
Anuksen školaniekoil ajelendu oli Orl’ata-liikkehen ruadoh kuulujannu pivonnu , kui sanoi heijän opastai Irina Nikolajevna Safonova .Hyö vie ielleh ajettih Käzitäazutun Jumalan obrazan kirikön prihodan kodih , kus pappi Nikolai (Potašev ) pagizi hengellizih merkičyksih niškoi .Marija Aleksandrovna Ivanova opasti , kui azutah blindažnoloi tuohuksii , jogahine lapsis omin käzin leikkai vakkubumuagois fitilit da tarkah pani net raudahizien konservubankoin sydämeh .Sih ehtittih tulla nerokkahat alavozelazet volont’ourat da loppiettih ruado : valettih varustettuloih bankoih parafinat .Školaniekat käydihgi sinne , kus jo kerävyönnyt naizet leikattih spandonlentoi dai kus kuvottih verkoloi , opittih vähäine ičegi , piettih kais lentoi da kiärittih pättävih keräzih .Aigu meni ylen kirkieh , ajandumatkan aigah ehtittih äijän tiijustua da luadie .Suurdu abuu andoi Natalja Filippova , Anuksen piirin Vuvven 2024 laureattu .Ižänmuan puolistajan vuozi jo tunduu Anuksen mual .
Sidä pidäy sanelta lapsile
Livvi
New written Livvic
–