Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Irina Fedosova
Source:
RUWIKI. Persounat. Runonpajattajat.
Irina Fedosova
Livvi
New written Livvic
Irina Andrejevna Fedosova (17. (29.) sulakuudu 1827, Safronovo-kylä, Anuksen gubernii – 10. (22.) heinykuudu 1899, Lisicino-kylä, Anuksen gubernii) on ven'alaine rahvahan runonpajattai, iänelitkii, rahvahan pajoloin tiedäi da ezittäi.
Eloskerdu
Irina Fedosova oli roinnuhes lapsekkahah Andrei Jefimovič da Jelena Petrovna Julinoin perehes. Kuuzivuodehizennu lähti ruadoh, 12-vuodehizennu rubei iänel itkemäh svuad'bois. Vuozien 1840 lopus Oniegantagavuos neidisty tiettih hyvänny iänelitkijänny.
Vuvvennu 1864 yhtes perehen kel muutti Petroskoih.
Vuozinnu 1880 runonpajattai ezityi Moskovas, Piiteris, Nižnii Novgorod -linnas, Kazanis.
Vuvves 1895 eli Piiteris valdivollizen peittonevvojan T.I. Filippovan fatieras (Moika-joven randupiha, 74). Keviäl vuvvennu 1899 tuli järilleh Karjalah.
Irina Fedosova on pandu muah Kuuzirannan kirikön kalmoil Jusova Gora -kylän lähäl Oniegujärven rannal.
Pereh
Ukko (vuvves 1849) — P'otr Trifonovič Novožilov (1789—1862).
Ukko (vuvves 1863?) — Jakov Ivanovič Fedosov,
poigah Iivan.
Luomisruado
Enzimäzii folklourukirjutuksii Irina Fedosovaspäi oli luadinuh vuvvennu 1867 Anuksen hengellizen seminuarien opastai Jelpidifor Vasiljevič Basov da jullannuh niilöi ven. "Олонецкие губернские ведомости"-lehteh. Net oldih eri žanroin tekstat: kymmene hengellisty tekstua, balluadat da starinat. Kirjutuksen lopus oli merkitty: "Kai täh painetut "runot" olen kirjutannuh Tolvujan Irinas". Ga Fedosovan piäžanrannu oldih itkuvirret. Kahten vuvven aigah J.V. Barsov oli kirjutannuh pajattajas itkuvirzilöi, kudamii painettih kolmeozazeh Pohjazen alovehen itkuvirret (ven. "Причитания Северного края") -kniigah, kudai rodih arvokkahakse tapahtumakse folkloristiekas da etnogruafies.
Kaikkiedah rahvahanrunohuon tutkijat tallendettih Fedosovas enämbän 30 000 runuo, niilöin joukos oldih itkut-runoelmat, itkuvirret, liirizet pajot, starinat, balluadat, suarnat, sananpolvet, histouriellizet da hengellizet pajot. Hänes kirjutettih J. V. Barsov, F. M. Istomin, G. O. Dytš, O. H. Agreneva-Slav'anskaja.
Vuozinnu 1895-1896 Fedosova ezitti runoloi Piiteris, Moskovas, Nižnii Novgorodas da toizis linnois. Silaigua ruvettih sanomah, gu hänen taido maagizesti vaikuttau ristikanzoih. Lehtistös oli sanottu iänelitkijän 31 ezitykses Ven'an eri linnois, suurin vuitti kudamis oli Piiteris da Nižnii Novgorod -linnas.
Pakkaskuul vuvvennu 1895 Fedosova ezityi Piiteris Tiedoakadiemien istundos, Arheolougizen instituutan istundos, gimnuazielois da yksittäzis kodilois, oli palkittu hobjumedalil "ven'alazen rahvahan runohuon rikastuttamizes" da Tiedoakadiemien diplomal; hänele oli omistettu tiedolaitoksien erillizet istundot.
Pakkaskuul vuvvennu 1896 Moskovas Irina Fedosova ezityi Moskovan yliopiston tyves toimijan Luonnontiijon, antropolougien da etnogruafien ystävien liiton istundol, kus händy palkittih toizel hobjumedalil; Moskovan arheolougizen liiton istundol da Histourien muzeis.
Omis matkois Fedosova vastavui äijien vuozien 1890 Ven'an taido- da literatuurualan ruadajien kel, kudamien joukos oldih M. Gorkii, F. Šal'apin, N. Rimskii-Korsakov, M. Balakirev. Kirjuttai M. Gorkii (Voplenica- sego Žizn' Klima Samgina -nimizis tevoksis) hyvin kuvaili Irina Fedosovua.
Vuvvennu 1896 Fedosovan iäni oli tallendettu ennevahnallizeh fonogruaffulaitteheh, sidä voi kuulta tässäh.
Jo vuozisuannu XIX klassiekakse roinnuot Fedosovan itkuvirret oman taidotazon mugah tässäh ollah verduamattominnu rahvahan runohuon ezimerkinny. Händy sanottih "rahvahan runoilijakse" da se ei olluh liijoitteluu — hänen itkuvirret oldih äijäl "iččeh luajitut".
Palkindot da tunnustus
Tiedoakadiemien hobjumedali (1895),
Hobjumedali da diplomu (Moskovu, 1895).
Musto
Irina Fedosovan kalmal Kuuzirannan kyläs vuvvennu 1981 runoilijoin Marat Tarasovan da Robert Roždestvenskoin kannatuksel azetettih mustomerki kirjutuksenke: "Täh on pandu muah kuulužu rahvahan runoilii Irina Andrejevna Fedosova. 1827—1899".
Irina Fedosovale on omistettu Robert Roždestvenskoin ven. На Юсовой горе-runo.
Petroskois taloil № 6 Karl Marksan prospektal on azetettu mustolaudu Irina Fedosovan kunnivokse.
Irina Fedosovan nimi on annettu uuličale Petroskoin histouriellizes ozas, lähäl Oniegujärven randupihua.
Irina Fedosovan nimi on annettu Karhumäin kirjastole.