Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Otto Kuusinen
Otto Kuusinen
Livvi
New written Livvic
Otto
Vil'gel'movič (Otto Ville ) Kuusinen (suom . Otto Wille Kuusinen ; 4. ligakuudu 1881, Laukaa , Suomen suuri kniäzikundu , Ven'an valdukundu – 17. oraskuudu 1964, Moskovu , Nevvostoliitto ) on Suomen da Ven'an vallankumovusmies da poliitiekku , Kominternan poliitiekku , Nevvostoliiton poliitiekku da puolovehen ruadai , vuvves 1957 Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan prezidiuman ozanottai (sežo vuozinnu 1952—1953) da Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan sekretari , marksizman teoretiekku , literuattoru .
Sociualudemokruattizen puolovehen ozanottai da Suomen kommunistizen puolovehen erähii perustajii .Kommunistizen internacionualan toimehpaniikomitietan sekretari (1921—1939).
Vuozinnu 1939-1940, Nevvostoliiton da Suomen voinan aigah , Suomen demokruattizen tazavallan piäministru da ulgomualazien azieloin ministru .
Vuozinnu 1940 – 1956 Karjal-suomelazen soсialistizen nevvostotazavallan prezidiuman enzimäine da jälgimäine johtai .
Nevvostoliiton Tiedoakadiemien akadiemiekku (1958), Socialistizen ruavon urhomies (1961).Suomen seiman deputuattu (1908—1917), Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston 1.-6. kučundukerähmön deputuattu (1938—1945, 1946—1965), Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman varapiälikkö (1940—1958).
Eloskerdu
Otto Kuusinen oli roinnuhes 4. ligakuudu vuvvennu 1881 Suomes , Vaasan gubernien Laukaan kyläs , sovanombelijan perehes .Otto opastui Jyväskylän gimnuazies .
Häi loppi Helsinkin yliopiston histouriifilolougizen tiedokunnan (1905).Vuvvennu 1904 piäzi Suomen sociualudemokruattizeh puoloveheh da kahten vuvven peräs häi rodih puolovehen johtajakse .Otto yhtyi II Internacionualan Kopengagenan da Bazel'skan kongressoih .
Vuvvennu 1908 heinykuus händy vallittih seiman deputuatakse (1908—1909 da 1911—1913).Sygyzyl vuvvennu 1917 Helsingforsas Kuusinen tuttavui V . I . Leninanke .
Vuvvennu 1918 Otto Kuusinen oli Suomen kanzan delegacien opastundudieloloin deleguatannu Suomen vallankumovushalličukses .Ruskieloin voitetukse jiädyy Otto pageni Ven'an federatiivizeh socialistizeh nevvostotazavaldah .Häi yhtyi bol'ševiekkoih da vuvvennu 1918 Moskovas oli Suomen kommunistizen puolovehen erähii perustajii .Häi valmisti ammundutarbehil varustettuu vastahnouzuu Suomes .
17. oraskuudu vuvvennu 1919 puolovehen käskys yhtes Jukka Lehtosaarenke peitoči nimel Otto Villebrand piäzi Suomeh . Kirjutti Suomen socialistizen ruadajienpuolovehen programman , kirjutti kirjutuksii Suomen sociualudemokruattizen nuorižoliiton lehteh .Tuhukuul vuvvennu 1920 ruvettih pagizemah , ku Kuusinen rouno ku on kulluh .Ven'al da Suomes ruadajienliikkehen johtajat piettih mustopaginoi häneh nähte da kai pandih suomelazien kommunistoin kerävyndypaikale Petrogruadas Kuusizen kluubu -nimen .Ga Kuusinen jäi hengih , peittelihes Helsinkis da sit Ruočin kauti tuli uvvessah Ven'ale vuvven 2021 allus .
Kominternan ruadai
Voinien välil Kuusinen ruadoi Kominternas da oli sen kaheksan kongresan deleguatannu .Häi oli tämän yhtistyksen erähii aktivistoi , kudai kuhkutti kogo muailman proletariuatan diktatuurah nähte .Vuozinnu 1921—1939 Kuusinen oli Kominternan toimehpaniikomitietan sekretarinnu .Vuvvennu 2022 oli Kominternan toimehpaniikomitietan prezidiuamah kandiduatannu , vuozinnu 1922—1939 — Kominternan toimehpaniikomitietan prezidiumah kuulujannu .Vuozinnu 1923—1926 Kuusinen kuuluu Kominternan toimehpaniikomitietan ohjailub'uroh .
Voinan lopus Kuusizen halličus oli hajoitettu .Vuvvennu 1940 kevätkuus perustettih Karjal-suomelaine socialistine nevvostotazavaldu , kuduah kuului endine Karjalan avtonoumine socialistine nevvostotazavaldu , sežo Karjalan päivänlaskupuolizet alovehet , kuduat ruvettih kuulumah Nevvostoliitole .
9. heinykuudu vuvvennu 1940 Kuusistu vallittih Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman johtajakse . Vuozinnu 1940-1958 Kuusinen sežo oli Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Korgeviman Nevvoston Prezidiuman johtajan sijahizennu .
Nevvostoliiton johtos
Vuvven 1941 tuhukuus XVIII puolovehen konferensies Kuusinen oli valittu Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomitietan ozanottajakse , kudamah kuului kuolendassah .Vuvven 1952 ligakuus — vuvven 1953 kevätkuus häi kuului Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomitietan Prezidiumah .
Vuvven 1957 kezäkuus — vuvven 1964 oraskuussah Kuusinen kuului Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan Prezidiumah da oli Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan sekretarinnu .Oli Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen keskuskomitietan vahnimannu sekretarilois da sen Prezidiuman ozanottajis .
Hruščovan "sulasiän " aigah Kuusinen oli Nevvostoliiton tiedoakadiemien ozanottajannu da rodih Socialistizen ruavon urhomiehekse .Häi oli palkittu nelläl Leninan kunnivomerkil .
Otto Kuusinen oli Marksizman da Leninizman perustehet -opastuskniigan redaktorannu , kniigu on dialektiekkumaterializman da tiijollizen kommunizman alan piäruadoloi .
Otto Kuusinen kuoli maksan ruakkah 17. oraskuudu vuvvennu 1964 Moskovas .Hänen rungu oli poltettu da pandu muah nekropolis , Kremlin seinän luo .
Jälles kuolendua oraskuul vuvvennu 1964 Pravda-lehteh painettih kirjutus , kudamas sanottih , ku Kuusinen hätken aigua ruadoi yhtes Hruščovanke da toizien Nevvostoliiton kommunistizeh puoloveheh kuulujienke .Moskovas ilmoitettih surunaigu , Kuusizen kuvat mustien lentoinke azetettih halličuksien taloloin da laukkoin ikkunoile .
Persounalline elaigu
Vuvvenu 1902 Otto Kuusinen venčaiččihes Saima-Paulina Dal'str'oman kel .Hyö erottih vuvvennu 1923.
Oton da Saiman lapset :
Tytär – Hertta Kuusinen (1904-1974), Suomen kommunistizen puolovehen kunnivojohtai da Kanzoinnvälizen demokruattizen naizien federacien prezidentu ;
Poigu – Esa (1906-1949), lehtimies da kiändäi , eli da ruadoi Petroskois . Oli represiiruittu vuozinnu 1937-1939;
Tytär – Rijkka . Eli Moskovas . Elaijan lopus häi muutti Suomeh . Rijkka kuoli Helsinkin vahnoin kodih ;
Poigu – Heikki Jaakko Sakari (1911—1990-vuozien loppu ), fiiziekku , Helsinkin yliopiston docentu ;
Poigu – Taneli (1913—1962), pianistu , opastui Sibeliuksen akadiemies .
Vuvvennu 1923 Otto Kuusinen nai Aino Turtiazes .Vuozinnu 1931—1933 Aino peitoči oli Kominternan ruavos Amierikan Yhtysvallois , sit ruadoi Nevvostoliiton sodatiijustelun agentannu Japounies .Vuvvennu 1938 Turtiainen repressiiruittih viijeksetotu vuottu .
Vuvves 1936 algajen Kuusinen eli kolmanden akan – Marina Amiragovanke , kudai oli händy 30 vuottu nuorembi .Virrallizesti Kuusinen ei olluh eronnuh toizes akas .Heile rodih tytär Violetta (1937), kudai kuoli vuvven igähizenny .
Musto
Kuusizen mustopačas Petroskois
Kuusizen nimen suadih uuličat Moskovas (ven . улица Куусинена ), Astrahanis , Doneckas , Har'kovas (sai uvven nimen ) da Alma-Atas .
Petroskois Sovetskaja-lagevol vuvvennu 1973 azetettih Kuusizen mustopačas .Petroskoin valdivonyliopisto oli Kuusizen nimine vuozinnu 1964—1991.
Otto Kuusinen
Livvi
New written Livvic