Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Gennadii Kuprijanov
Gennadii Kuprijanov
Livvi
New written Livvic
Gennadii Nikolajevič Kuprijanov (21. kylmykuudu
vuvvennu 1905 — 28. tuhukuudu vuvvennu 1979) on nevvostolaine poliitiekku , Kogo Nevvostoliiton kommunistizen puolovehen Karjalan alovehkomitietan enzimäine sekretari (1938-1940), Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomietietan enzimäine sekretari (1940-1950), generualu-majouru , Karjalan frontan Sodanevvoston jäsen (1941-1945).
Eloskerdu
Kuprijanov oli roinnuhes köyhäh lapsekkahah muanruadajien pereheh .Kanzua myöte oli ven'alaine .Kuprijanov ylen hyvin opastui školas .Vuozinnu 1919—1925 ruadoi kirvesmiehenny .Armies oli ČONas .Vuvvennu 1920 yhtyi komsomolah .Vuozinnu 1925-1927 kävyi Kostroman gubernien nevvostolazen puolovehen školan luvendoloile .Vuvves 1926 kuului Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizeh puoloveheh .
Vuozinnu 1927—1929 ruadoi yhteiskundutiijon opastajannu Soligaličas 2. astien školas .
Vuozinnu 1929—1931 oli Soligaličan piirikomitietan rahvahan opastuksen ozaston piälikönny .Vuozinnu 1931—1932 oli Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen agitacien da propagandan ozaston piälikönny .
Vuozinnu 1932-1935 oli Kogo Nevvostoliiton kommunistizen yliopiston opastujannu .
Vuozinnu 1935-1937 Kuprijanov oli Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen Dzeržinskoin piirikomitietan školien ozaston piälikönny Leningruadas , vuozinnu 1937-1938 — Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen Kuibiševan piirikomitietan enzimäzenny sekretarinnu .
Kezäkuul 1938 Kuprijanovua vallittih Kogo Nevvostoliiton bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen Karjalan alovehkomitietan enzimäzekse sekretarikse A . A . Ždanovan kehoitukses Stalinale .Syvyskuul vuvvennu 1938 puolovehen alovehkomitietan enzimäzenny sekretarinnu häi rubei kuulumah "NKVD :n erillizeh kolmikkoh ", kudai repressiiruičči Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan 1819 kanzalastu .Sidä paiči "NKVD :n kolmikkoh kuulujannu " kezäkuus syvyskuussah vuvvennu 1938 allekirjutti piätöksen läs 500 hengen ammundah nähte .
Talvivoinan aigah ajeli frontale , autoi armiele jygielöis talviololois .Hänen kehoitukses talvikuul vuvvennu 1939 rodih Nevvostoliiton piätös Petroskoi - Suojärvi -raududorogan rakendamizes , sen piduhus oli 132 kilometrii .Raududorogu rakendettih 46 päiväs .
Karjal-Suomelazen sicialistizen nevvostotazavallan perustettuu Kuprijanov rodih Karjal-Suomelazen socialistizen nevvostotazavallan Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomietietan enzimäzekse sekretarikse .Puolovehen XVIII konferensiel 20. tuhukuudu vuvvennu 1941 händy vallittih Kogo Nevvostoliiton Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomitietan kandiduatakse .
Suuri Ižänmualline voinu
Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu Kuprijanov rubei kuulumah 7. armien Sodanevvostoh , 30. kezäkuudu vuvvennu 1941 hänele annettih briguadukomissuaran arvonimi .23. elokuudu vuvvennu 1941 Kuprijanov on Karjalan frontan Sodanevvoston jäsenenny . Elokuul vuvvennu 1941 Kuprijanovan pereh työttih evakkoh Novosibirskah .
1. ligakuudu vuvvennu 1942 Kuprijanovale annettih diviizienkomissuaran arvonimi . Jälles arvonimilöin kumuandua poliitiekkoih nähte 6. talvikuudu vuvvennu 1942 Kuprijanov rodih generualu-majourakse .
Suomen voiskien kriittizien hyökkävyksien aigah Kuprijanov käski ottua 9 tuhattu vintovhkua Baltiekku-Vienanmeren kanualan vardoiččijoil da andua net hävitysbataljonoile , kudamii oldih perustamas .Silloi sai luvan Stalinas ottua frontale iččeh vastuolližuos kiiniotettuloi luageriloispäi .Kuprijanov oli Karjalan federatiivizes socialistizes nevvostotazavallas partizuanoin da peitollizen toimindan liikkehen erähii perustajii da ohjuajii (yhtes S . J . Veršininanke da Karjalan federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Kommunistizen puolovehen keskuskomitietan ohjailuozaston piälikön I . V . Vlasovanke ).
Kuprijanov kävyi bojuloin kentile , oli kontuuzittu da ruanittu .
Vuvvennu 1944 jälles Karjalan federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan piäständiä oza Karjalan frontan piälikkölöis (generualu T . F . Štikov da muut ) tahtoi ajua iäre Karjalan federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan kandurahvahii Siberih da Kazahstuanah da hävittiä tazavaldu .
Kuprijanov da Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomitiettu kiirehel kerättih materjualoi karjal-suomelazen rahvahan urholližuos , kudamat sit annettih Stalinale .Monien histourientutkijoin mugah juuri Kuprijanovan hyvyös ei roinnuh suurdu Karjalan kandurahvahien iäre ajandua vuvvennu 1944.Dokumentoin tutkimine , kudamua pidi histourientiedoloin douhturi , professoru Jurii Vasiljev arhiivois , ozutti , ku versiele Nevvostoliiton pluanois Karjalan federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan kandurahvahien iäreajandas vuvvennu 1944 ei ole dokumentutovestuksii .Ainavonnu tovestuksennu on Kuprijanovan oma vuvven 1964 päivykirju .Kirjuttajan Oleg Tihonovan mielen mugah :
"... kaikis eri tapahtumien ezittämizis Gennadii Nikolajevič Kuprijanov valličči iččeh nähte hyväksyttävembän da pättävembän versien ".
"Leningruadan dielo " da kiini otandu
Vuvvennu 1948 A . A . Ždanovan kuoltuu rodih repressiedy hänenke yhtesruadajien kohtah ("Leningruadan dielo "). Enimät heis ruattih Leningruadas .Net koskiettihes sit Kuprijanovahgi .Händy viäritettih jogavuodizen pluanan täyttämättömyös talovuos da muatalovuos , pahua sluavua suannuzien ruadajien kannattamizes , kriitiekan ahtistamizes da kollegializes olemattomuos ruadajes .Erähii viäritändöi kannatti Karjalan federatiivizen socialistizen nevvostotazavallan Bol'ševiekkoin kommunistizen puolovehen keskuskomietietan toine sekretari Jurii Andropov .
Kevätkuun 15. päivänny vuvvennu 1950 Kuprijanovua otettih kiini da työttih Moskovan tyrmäh , kus händy kyzeltih , perrettih da kiuzattih .Kuprijanovua suudittih ammuttavakse , ga jällespäi annettih 25 vuottu luagerii da käskiettih ottua kai omažus , ga jällespäi suvvonpiätös muutettih da Kuprijanovua käskiettih panna tyrmäh .Sit tyrmäs olenduaigu lyhendettih 10 vuodessah da omažuttu ei ruvettu ottamah .
Reabilitacii
Stalinan kuoltuu Kuprijanovua armahtettih Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman piätökses da hänes otettih iäre suudimine 18. pakkaskuudu vuvvennu 1956, 23. kevätkuudu vuvvennu 1956 händy piästettih tyrmäspäi , sen jälles häi tuli Leningruadah .
Kuprijanovua reabilitiiruittih 31. heinykuudu vuvvennu 1957 da uvvessah liitettih Nevvostoliiton Kommunistizeh puoloveheh da annettih uvvessah generualu-majouru -arvonimei , hänele annettih järilleh palkindot da miärättih persounalline penzii nevvostolazen merkičyksenke .
Vuozinnu 1957—1959 Kuprijanov ruadoi dvorčoin da puustoloin johtajannu Puškinas , vuozinnu 1960—1965 oli lombardan johtajannu Leningruadan Petrogruadan piiris .Oli aktiivizennu veteruanoin da yhteiskunnallizes ruavos , julgai kaksi musteluloin kniigua da äijän kirjutustu keskusžurnualois .
Pereh
Enzimäine akkah — Vera Vasiljevna (roinnuhes vuvvennu 1905), molodoit erottih vuozien 1950 lopus .Lapset — poigah Viktor (roinnuhes 28.02.1928), tyttäret Roza (roinnuhes vuvvennu 1929) da Galina (roinnuhes vuvvennu 1938).
Toine akkah — Lidija Ivanovna (neissugunimi Dubinina ), inženieru-rakendai .
Musto
21. kylmykuudu vuvvennu 2005 Gennadii Kuprijanovan 100-vuozipäiväkse Petroskois azetettih mustolaudu Ruskiel uuličal taloil № 2 (libo Dzeržinskoin uuličal taloil № 39) kirjutuksenke : "Täs talois vuodessah 1950 eli Karjal-suomelazen socialistizen nevvostotazavallan tundiettu valdivomies Kuprijanov Gennadii Nikolajevič ".Kahten vuvven peräs mustolaudu otettih iäre prokuratuuran piätöksen mugah .
Palkindot
Kuprijanov on kahten Leninan kunnivomerkin (20.05.1940, 24.07.1948), Suuren Ižänmuallizen voinan I astien kunnivomerkin , Ruskien Flavun kunnivomerkin , Ruskien Ruadoflavun kunnivomerkin kavalieru , monien medaliloin suannuh .
Gennadii Kuprijanov
Livvi
New written Livvic
"...
21.