Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kanzoinväline naizien päivy
Kanzoinväline naizien päivy
Livvi
New written Livvic
Kanzoinväline
naizien päivy (8. kevätkuudu , angl . International Women’s Day ) on pruazniekkupäivy monis muailman mualois da valdivolois .Alguudah myöte tämä päivymiäry liityi naizien borčah da yhtistyndäh heijän oigevuksien da mahtoloin levendämizekse .
Kanzoinvälizen päivän piendän idei naizien samanarvožuksien kannattamizekse rodih XX vuozisuan vaihtajes .Naizien yhtistyndän alguhpanijannu oli Klara Cetkin — Germuanien sociualu-demokruattizen partien naizien joukon ielolii .
18. talvikuudu Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A /RES /3010, kudaman mugah vuozi 1975 ilmoitettih Kanzoinvälizekse naizien vuvvekse . Vuvvennu 1977 Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A /RES /32/142, kudaman mugah perustettih Kanzoinväline naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivy Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes .
Sinäpiän kanzoinvälizet yhtistykset muailman eri mualois pietäh vastustusakcieloi da miitingoi , kudamien tarkoituksennu on naizien oigevuksien da vällyzien puolistamine , perehvägivallan vastustamine , ei-perindöllizien sugupuolivälilöin ristikanzoin oigevuksien puolistamine monis mualois da valdivolois : Francies , Indies , Kirgiizies , Japounies , Germuanies , Yhtistynnyös Kuningaskunnas , Tailandas , Bel'gies , Itualies da toizis .
Sinäpiän Ven'al pietäh pruazniekkukonsertoi , Kogo Ven'an naizien merkittäväle roulile omistettuloi akcieloi .Perindön mugah 8. kevätkuudu miehet lahjoitetah naizile kukkii ozuttajen heijän tärgiedy roulii rahvaskunnan elokses .
Piendän histourii
Kanzoinvälizen naizien päivän roindan syylöinny oldih Amierikan Yhtysvaldoin naizien vastustukset ruavon jygielöin ololoin periä (Tyhjien kost’urkoin maršu , vuozi 1857, Kodiemändöin maršu , vuozi 1901).16. tuhukuudu vuvvennu 1908 amierikkalaine Progressiivizien naizien liiton alguhpanii Mod Meloun luadi kuvondahizen tevolližuon ruadajien maršan N’ju Jorkas , prižmi naizien oigevuksien novvandua da ruadopalkoin nostandua .
27. elokuudu vuvvennu 1910 toizes ruadajien naizien Kanzoinvälizes socialistizes naizien konferensies Kopengagenas Germuanien sociualu-demokruattizen partien naizien joukon ielolii Klara Četkin kehoitti pidiä muailmas Ruadajien naizien soliduarižuon päivän heijän oigevuksien puolistamizekse . Händy kannatettih ezittäjät 17 muas .
Perindö pidiä tädä pruazniekkua 8. kevätkuudu (23. tuhukuudu vahnan stiilin mugah ) rubei juurdumah kaikkiel , konzu vuvvennu 1914 Germuanien , Daanien , Niderlandoin , Šveicuarien , Ven'an , Amierikan Yhtysvaldoin da toizien mualoin naizet juuri sinäpiän piettih miitingoi .
Jälles 1917 vuottu pruazniekkua piettih enne kaikkie socialistizis mualois .Ezimerkikse , Kitain kommunistat piettih sidä vuvves 1922 algajen , а Ispuanien — vuvves 1936 algajen .
18. talvikuudu Yhtistynnyzyien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A /RES /3010, kudaman mugah vuozi 1975 sanottih Kanzoinvälizekse naizien vuvvekse , a aigua vuvves 1976 vuodessah 1985 — Kanzoinvälizekse naizien vuozikymmenendekse . Vuvvennu 1977 Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei hyväksyi rezol’ucien A /RES /32/142, kudaman mugah pandih alguh Kanzoinväline naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivy Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes .
27. kylmykuudu vuvvennu 1978 Pariižas UNESCON Piäkonferensien 20. sessiel hyväksyttih rezol’ucii 20 C /13.2, kudaman mugah Kanzoinvälisty naizien päiviä kehoitettih pidiä 8. kevätkuudu .
Ven’al da Nevvostoliitos roindu
Ven'al Kanzoinväline naizien päivy liittyy Petrogruadan ruadajien naizien demonstracieh 23. tuhukuudu (8. kevätkuudu uvven stiilin mugah ) vuvvennu 1917.Juuri sinäpiän Bol’ševiekkoin partien Keskuskomitietan kuhkutukses naizet prižmittih naizien samanarvožuksii , ezityttih nälgiä da voinua vastah .Nämmä tapahtumat oldih Tuhukuun vallankumovustu enne , kudai pani loppuh Romanovien suvun halličendan .
Toine kanzoinväline socialistine naizien konferensii piettih Kopengagenas 27. elokuudu Toizen internacionualan kaheksanden kongresan aigah .
Vuvvennu 1921 Toizen Kommunistizen naizien konferensien mugah piätettih pidiä Kanzoinvälisty naizien päiviä 8. kevätkuudu Petrogruadan naizien vuvvennu 1917 demonstruacieh ozanotandan mustokse .
Nevvostoliitos Kanzoinväline naizien päivy rodih Kogo Nevvostoliiton pruazniekakse , kudaman aigah kunnivoijah vägeviä Nevvostoliiton naistu — kommunistua , ruadajua da muamua .Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman käskys 8. oraskuudu vuvvennu 1965 tämä päivy imoitettih huogavopäiväkse .
Nevvostoliiton hajuondan jälles 8. kevätkuudu Ven'al endizelleh on kanzallizennu pruazniekannu da huogavopäivänny Ven'an Federacien vuvven 2001 talvikuun 30. päivän Ruadokoudeksan mugah .Hil’l’akkazin tämä pruazniekku rodih kaikkien naizien , neidizien da tyttölöin hyvittelypruazniekakse perehes , ruavos da opastuslaitoksis .
Piendy muailmas
Sit aijas , konzu Yhtistynnyzien Kanzukundien Piäassamblei pani alguh Kanzoinvälizen naizien oigevuksien da kanzoinvälizen rauhan päivän Yhtistynnyzih Kanzukundih kuulujien valdivoloin keskes vuvvennu 1977, Yhtistynnyzis Kanzukunnis joga vuottu (vuvves 2000) pietäh pidoloi , kudamil on oma miärätty tiemu .Ezimerkikse , vuvvennu 2021 se oli "Naizet johtovirrois : Samanarvozen tulien aijan suavutandu COVID-19-aigah "; vuvvennu 2022 — "Sugupuolien samanarvožus tänäpäi pyzyvän ekolougizen huomenizen päivän hyväkse "; vuvvennu 2023 — "DigitALL : innovaciet da tehnolougiet sugupuolien samanravožuon hyväkse ".
Nevvostoliiton hajuondan jälles perindö pidiä Kanzoinvälistu naizien päiviä jäi monih endizih Nevvostoliiton mualoih : Armienieh , Gruuzieh , Kazahstuanah , Kirgiizieh , Molduavieh , Azerbaidžuanah , Uzbekistuanah , Ukrainale , Abhuazieh da Valgoven’ale da toizih , kus tämä pruazniekku on huogavopäivänny , paiči Latviedu , Litvua da Estouniedu .
Kanzoinvälisty naizien päiviä pietäh Vjetnamas , Mongoulies , Kubal da toizis mualois .Kevätkuun 8. päivän pruazniekkua pietäh Kitaisgi — sinäpiän naizil on lyhendetty ruadopäivy .
Tadžikistuanan tazavallan piämiehen Enomali Rahmonan käskys tädä pruazniekkua pietäh vuvves 2009 algajen muamoloin , nuorižon nevvojien kunnivokse , sil on Muaman päivy -nimi .
Turkmienies Kanzoinvälisty naizien päiviä ei pietty vuodessah 2007 — naizien pruazniekku siirrettih kevätkuun 21. päiväkse (kevätpäiväntazavuspäiväkse ), se on yhtistetty kanzallizen keviän pruazniekanke Navruz .Ga sen periä , ku muaman kunnivoičendu perehen tuvennu da kunnivonnu on turkmienielazen rahvahan iguzii perindölöi , pakkaskuul vuvvennu 2008 Turkmienien piämies luadi kohendukset Zakonoin koudeksah ruadoh nähte , sendäh uvvessah rodih perindö pidiä tädä pruazniekkua .
Gruuzies vuvves 1991 Kanzoinvälizen naizen päivän sijah ruvettih pidämäh Muaman päiviä — 3. kevätkuudu .Vuvvennu 2002 muan parluamentu uvvessah sai tämän pruazniekan .Gruuzies pietäh sit Kanzoinvälisty naizien päiviä dai Muaman päiviä .
Nevvostoliiton hajuondan jälles Kanzoinväline naizien päivy Latvies ei roinnuh huogavopäiväkse .Sulakuul vuvvennu 2007 Seimu luadi kohendukset zakonah "Pruazniekku -, musto - da tapahtumupäivih nähte ", kudaman mugah Kanzoinväline naizien päivy rodih virrallizesti piettäväkse pruazniekakse .
Germuanies Kanzoinväline naizien päivy ei olluh valdivollizennu pruazniekannu vuodessah 2019, sen jälles se rodih huogavopäiväkse , ga vaiku Berlinas .Sinäpiän on tavannu pidiä demonstracieloi naizien kohtah vägivaldua , naizien oigevuksien rikkomistu vastah kogo muailmas .
Itualies kevätkuun 8. päivän pruazniekkua (Kanzoinvälisty ruadajien naizien päiviä ) itualielazet pietäh kui naizien ruavon kunnivoičendupäiviä da heijän oigevuksien puolistandupäiviä .Sinäpiän pietäh protestan akcieloi , miitingoi , kudamat on omistettu naizien oigevuksile .
Kanzoinväline naizien päivy on valdivollizennu pruazniekannu toizis mualoisgi : Angolas , Zambies , Kambodžas , Keenies , Korein rahvahan demokruattizes tazavallas , Madagaskuaral , Mongoulies , Ugandas da Eritreis .Laosas tämä päivy on huogavopäivänny vaiku naizih nähte .
Yhtistynnyzien Kanzukundien kannatuksel muailmas pietäh vie toizii naizile omistettuloi pruazniekkoi : 6. tuhukuudu — Kanzoinvälisty tirpamattomuon päiviä satattajien naizien sugupuolielimien leikkavuksien kohtah , 11. tuhukuudu — Kanzoinvälisty naizien da tyttölöin päiviä tiijos , 15. ligakuudu — Kanzoinvälisty kyläläzien naizien päiviä , 23. kezäkuudu — Kanzoinvälisty leskilöin päiviä , 11. ligakuudu — Kanzoinvälisty tyttölöin päiviä , 25. kylmykuudu — Kanzoinvälisty vägivallan naizien kohtah lopendan päiviä .
Piendy Ven’al
Nevvostoliiton hajuondan jälles Kanzoinväline naizien päivy Ven'al jiäy valdivollizekse pruazniekakse da huogavopäiväkse .Perindön mugah sinäpiän miehet lahjoitetah naizile kukkii da toizii lahjoi , ozutetah heijän tärgiedy roulii rahvaskunnan elokses .
Ven’al 8. kevätkuudu pietäh naizien merkittäväle roulile omistettuloi konsertoi , Kogo Ven’an akcieloi .Ezimerkikse .Ven’an Federacien kaikis linnois pietäh Kogo Ven’an akciedu "Teile , armahat !" (ven . "Вам , Любимые !").Omatahtozien liikkehien aktivistat hyvitelläh naizii pruazniekanke , lahjoitetah heile kukkii pihal , azemil , lendoazemil , liečetiedolaitoksis , rahvahan sociualuturvuandulaitoksis .
Kevätkuun 8. päiväkse Yhtenäine Ven’a -partien ezittäjät pandih rattahile Kogo Ven’an Armahile naizile -marafonan (ven . "Для милых женщин ") da Sinun kevät -akcien (ven . "Твоя весна ").
6.-8. kevätkuudu vuvvennu 2022 Ven’al piettih Kogo Ven’an perindöllisty Kul’tuuruhuogavopäivät -akciedu (ven . "Культурные выходные "), kudai omistettih kanzoinvälizele naizien päiväle . Erähis muzeilois suau kaččuo ozutteluloi ilmai , a 20 čirkas (Piiteris Vladivostokassah ) pietäh ilmazii ezityksii lapsekkahih perehih nähte Ozakas muamo -akcien hantuzis (ven . "Счастливая мама ").
Joga vuottu 8. kevätkuudu Ven’an Federacien piämies jagau valdivollizii palkindoloi Ven’an kuulužile naizile — eri ammatiloih kuulujile , kudamat on luajittu suuren panoksen talohuon erilazien aloin kehittämizeh .
Vuvvennu 2022 Ven’an Federacien piämiehen Vladimir Putinan alguhpanos Ven’al elavutettih kunnivonimi "Muamo-muanivomies ", se rodih erähii korgevimii valdivollizii palkindoloi .
Kanzoinväline päivy Nevvostoliiton filatelies
Vuvvennu 1949 Nevvostoliitos piästettih ilmah erilline tälle valdivollizele pruazniekale omistettu poštumarkoin sarju .
Erillizet Kanzoinvälizele naizien päiväle omistetut markat Nevvostoliitos , piästettih ilmah eri vuozinnu (1947—1967).
Kanzoinväline naizien päivy
Livvi
New written Livvic