Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Tatjanan päivy
Tatjanan päivy
Livvi
New written Livvic
Ven'an
opastujien päivy (libo Tatjanan päivy , libo Opastujan päivy ) on mustopäivy Ven'al , sežo pyhän mustopäivy pravosluavizes kalenduaras da erilline päivy rahvahan kalenduaras .12. (23.) pakkaskuudu vuvvennu 1755, pyhän muokkuakestäjän Riiman Tatianan mustopäivänny , imperuattoru Jelizaveta Petrovna allekirjutti käskyn Moskovan valdivonyliopiston perustandas . Sit aijas Tatjanan päiviä ruvettih pidämäh yliopiston roindupäivänny , jälles kui Opastujien päiviägi .
Vuvves 2005 algajen 25. pakkaskuudu Ven'al virrallizesti pietäh Ven'an opastujien päiviä .
Ven'an opastujien päivän histourii
12. (23.) pakkaskuudu vuvvennu 1755, konzu piettih pyhän muokkuakestäjän Riiman Tatianan mustopäiviä , Ven'an imperuattoru Jelizaveta Petrovna hyväksyi Ivan Šuvalovan pakičuksen da allekirjutti käskyn Moskovan valdivonyliopiston avuandas , kudai rodih Ven’an valdukunnas enzimäzekse klassizekse yliopistokse .On säilytty mustelmat :
"Šuvalov nareko valličči tämän päivän imperuattorale projektan ezittelemizekse ; Pyhän muokkuakestäjän Tatjanan päivänny nimpäivyniekannu oli hänen muamah : häi tahtoi tuvva hänele hyviä mieldy omal Ven'an yliopiston kuruattoran uvvel virral ".
Jälles vuvvennu 1791 yliopiston vahnan taloin bokkuhuonuksis luajittih pyhän muokkuakestäjän Tatjanan kodikirikkö , a iče pyhiä sanottih kaikkien Ven’an opastujien akkiloiččijakse .
Pruazniekku pandih alguh vuvvennu 1850.Allus sih otettih ozua Moskovan valdivonyliopiston opastujat , sit sidä ruvettih pidämäh toizien opastuslaitoksien opastujat .Vuozisuan XIX puolivälikse Moskovan yliopiston opastujien da professoroin pruazniekas Tatjanan päivy toziazies rodih Ven’an intelligencien päiväkse .
Jälles Ligakuun vallankumovustu Tatjanan päiväs musteltih harvah .Konzu vuvvennu 1995 Moskovan yliopiston tyves avattih muokkuakestäjän Tatianan kirikkö , sidä uvvessah ruvettih pidämäh .Vuvves 2005 pakkaskuun 25. päivänny Ven’al pietäh Ven’an opastujien päiviä .
Pruazniekan simvoližuttu opastujien pruazniekannu merkitäh sil , ku yhteh aigah senke 25. pakkaskuudu on 21. opastusnedälin jälgimäine päivy , enzimäzen opastuskavven tutkindoloin perindölline loppu , kudaman jälles algavuu opastujien talviloma .
Päivymiärän ebävastineh
Ven'an opastujien päiviä pietäh vuvvennu 1755.25. pakkaskuudu on hairahtukselline päivymiäry da ei vastua tiedomuailmas hyväksyttyy hronolougiedu .
Pravosluavies
Muokkuakestäjiä Riiman Tatianua kunnivoijah kaikis Hristossah uskoh kuulujis konfessielois (hos katolicizmas sidä vähäl tundietah ).Pravosluavizis kirikkölöis muokkuakestäjän Tatianan päivänny pietäh huondeksel sluužbii Jumalanjiävindän kunnivokse , erähis kirikkölöis pietäh molleebenoigi pyhän nimeh , kerävytäh ristukulguloih .
Sinäpiän sežo pannah tuohuksii , ku opastundu menis hyvin , molitahes , konzu on jygei opastuo .
Rahvahan kalenduaras
Muut nimet
ven . Татьянин день , Татьяна Крещенская , Татьяна , Таньки крещенские .
Perindöt
Pruazniekah histourieh liitytäh ei vaiku opastuksen da uskondon aihiet , ga rahvahan kul’tuurugi .Päivännouzun slavjuanoil Tatjanan päivy oli svuad’boin aigu .Pakkastu myöte kačottih , mittuine rodieu siä keviäl da kezäl .Ku sinäpiän tuučannou , sit kezä rodieu vihmaksine , ku päiviä pastanou , kevät rodieu aigaine .
Vuozisuan XX allus naizet sinäpiän luajittih langukeräzii kiindiembikse da suurembikse , ku kapustukerät roittas kovat da suuret .Muanruadajat uskottih , ku tyttöine , kudai rodivui sinäpiän , rodieu hyväkse emändäkse : "Tatjana leibiä pastau dai hurstiloi jovel pualikoiččou , dai kruugua vedäy ".
Sananpiät da ennustukset
Konzu päiväine laskihes , älä alla leibiä syvvä , eiga oman tulien päivän syöt ;
Aigaine päiväine — aigazet linnut ;
Ku Tatjanan päivänny päiväine ozuttahes aijoi , sit linnutgi tullah aijoi ;
Tatjana leibiä pastau dai hurstiloi jovel pualikoiččou , dai kruugua vedäy ;
Meijän Tatjana on viesgi humalas ;
Ku Tatjanan päivänny on pakkaine da päivy on kajožu — rodieu hyvä uudine ; ku lämmin da tuhunnou — hyviä uudistu ei pie vuottua .
Siviilipiendy
Ven’an valdukunnas Tatjanan päiviä piettih hälynke da vesseläh .Allus pruazniekkua piettih vaiku Moskovas , ga sih otti ozua enin linnu .Pruazniekku algavui sluužbas yliopiston kirikös , sit arvostettuloin gostienke yhtes piettih virrallizii pidoloi yliopiston talois .Joga vuottu omah kuolendah suate suuri kniäzi Sergei Aleksandrovič akan Jelizaveta F’oudorovnanke kävyi sih pruazniekkah .Uskottih , ku keltah opastujis puuttunou suaja kukkazen suurele kn’agin’ale lahjoitetus bukietas , sit se ristikanzu hyvin piäzöy tutkindolois läbi .
Sit vesseliä rahvahan pruazniekkua hälynke piettih linnas .Opastujien illaččuh niškoi francielaine Olivje , endine Ermituažan ižändy , andoi kai restoruanan zualan , kus opastujat da professorat piettih pruazniekkua .Jälles yheksiä čuassuu ehtäl opastujat siirryttih Jar - da Strel’na-restoruanoih lähembä Tverskoidu zastuavua .Sie juomizis tarittavinnu oldih vaiku valgeiviinu da piivo , niilöi valettih puččiloispäi .
Kaččomattah sih , ku sinäpiän juodih äijän humaljuomizii , tsuarin žandarmat humalas olijan opastujan vastattuu ei koskiettu händy , tarittih omua abuu .
Moskovan yliopiston oigevustiijon tiedokunnan loppenuot advokuatat joga vuottu piettih Tatjanan päiviä Praga-restoruanas .
Jälles vuvven 1905 vallankumovustu opastujat heitettih Ermituažah käyndän da loppiettih sie hälykkähät pruazniekan piendät .Vuvvennu 1910 Tatjanan päivy piettih hillembäh .Enzimäzen Muailman voinan aijakse histouriellizet hälykkähät piendät enimyölleh loppiettihes .Yliopiston loppenuh A . P . Čehov omas šuutkakkahas feljetonas nenga kirjutti sih päiväh nähte :
"Sinävuon juodih kai , paiči Moskovanjogie , dai sen periä , ku se oli kylmänyh ...Pianinot da rojalit kolistih , orkestrat soitettih heittelemättäh .Oli sissäh vessel , što yksi opastui tundoloin kyllyös kylbi kezoidu rezervuaras , kus uijellah sterl’adit ".
V . A . Gil’arovskii kirjutti :
"Nikonzu Moskovan uuličoil ei olluh mostu hälyy , kui sinäpiän .Sinäpiän policii , ku sille ylähänpäi oli käskietty , ei ottanuh kiini opastujii .Špikoile sežo käskiettih mennä opastujis siiriči ".
Vuozinnu 1910 Moskovan linnan duumu kehoitti pidiä Tatjanan päiviä humaljuomizittah , iloituslaitoksien sijah taričči humaljuomizienvastazen muzein , kudai oli Nikitskoil vorotoil .
On säilynyh Tatjanan päivän piendän kuvailemine vuvvennu 1918, konzu oli salvas yliopiston kirikkö .Opastujil oldih illačut konsertoin da tansiloinke syöndykohtas Bronnoil uuličal .Professorat kerävyttih Yliopiston hallindon Pyöryžäh zualah pitkän čuajustolan tuakse , a sit rektoru lähti opastujien luo , kudamat vuotettih händy .Opastujien illačus oldih rahvahan komissuarat N . A . Semaško da A . V . Lunačarskoi , runoilii K . D . Bal’mont .
Nygyaigazet opastujat pietäh tädä päiviä nygöigi , suajah hyvittelylöi rektorois , yliopiston prefessorois da opastajis , mediapersounis , muan da alovehien poliittizes johtokunnas .Sinäpiän pietäh opastuslaitoksien loppenuzien vastavuksii uuzien opastujienke , juatah palkindoloi hyvis suavutuksis opastundas , pietäh hyvyönluajindupidoloi .
Opastujien primietät da uskot yliluonnollizeh
Opastujien keskes on olemas moizii uskoloi yliluonnollizeh :
Ku piirdänet tutkindokniigazen jälgimäzele sivule pienen kodizen truvanke , kudamaspäi lähtöy savvu , sit opastus rodieu lykykäs .Midä pitkembi on savvu , sidä parembi on .
Tutkindolois läbi hyväkse piäzemizekse pidäy lähtie galdarile avvonazen tutkindokniigazenke , kolme kerdua kirguo ven . "Халява , приди !" da salvata tutkindokniigaine .
Vesseläh pietty Opastujan päivy toivottau lykkyy tutkindolois ; enne tutkinduo ei sua koskie opastuskniigoi da kospektoi , ku lykky ei jättäs .
Kriitikku
Pravosluavizet papit äijän kerdua merkittih , ku Ven’an opastujien päivän piendän siviiliperindöt ollah vasturiijas Hristossah uskoh liittyjien Tatjanan päivän arvoloinke (se on Pyhän muokkuakestäjän Tatjanan päivy ), moitittih opastujien pahua ičenviendiä , humaljuomizien liigua juondua , erilazien taboin da primiettöin noudamistu .Papiston mugah pidäy mustua Tatianan vaivastu kuolendua , kudai ei anna pohjua pruazniekan hälykkähile piendöile .
"Enne vallankumovustu opastujat piettih pruazniekkua Tatjanan mustokse . Ga se ei olluh kogo rahvahan malittu opastujien akkiloiččijale .Se oli tavalline da luvalline yksipäiväine opastujan nuorižon hälypäivy .Žandarmat ei kiinitetty huomavuo humalikos olijoih opastujih , a net pajatettih "Эх , Татьяна , ох , Татьяна , Все пьяны , очень пьяны "" (Protojijerei Andrei Tkačov ).
"Ku piettö tädä päiviä da liitättö täh piendäh pyhän Tatianan mustandan , älgiä sit kunnivoikkua händy tolkuttomal da pahaluaduzel ilonpiendäl , piivol da hälylöil , tansiloil pakundah suate da huoruičendal ... a kunnivoikkua muokkuakestäjän ellendäjäl da peräkkäzel jäljittelyl , sil , kui häi vastusti riähkähizii neroloi , perindölöi da "pahuos olijan " uruan muailman siändölöi " (Protojijerei Dimitrii Šiškin ).
Tatjanan päivy
Livvi
New written Livvic
12. (23.)
"
"
"
Татьянин день
Russian
12 (23)
"
"
"