Тексты

Nikolai Nazarov. Oma randu ainos on oma. 8

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. 2026. 11.11 (№ 44 (1834)). С. 7

Nikolai Nazarov

Oma randu ainos on oma. 8

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

"Oma
mua
da
Luondosimfounii"
Tädä
nerotegofil’mua kačoin
myöhembi
– ligakuul
2019. Jo
nimel
hyvin
merkittävy
: "Oma
maa
ja Luontosinfonia". Samannimine minun
kirjutus
fil’mah
näh
oli
painettu
06.11.2019 Karjalan
Sanomat
-lehtes
. Täs
vai
pienet
palazet
: "Juoni kertoo Annin ja Veikon rakkaudesta sodanjälkeisessä Suomessa." Ielleh
: "Dokumenttielokuva nimeltä Luontosinfonia on
uusi laji
, synkreettinen elokuva
. ~~Filmissä upeat luontokuvaukset sulautuvat sinfoniamusiikkiin...".~~
Lyhyösti
sanuo
, nengomua
čomua
mieldykiinnittäjä fil’mua
minä
enne
vie
en
nähnyh
!..
Tiettäväine
, Ven’an
kul’tuuru
on
ylen
rikas
da
mahtavu. Ga
Suomen
muuzikku
da
mieldykiinnittäjät pajot
, kaunehkirjalližus
sežo
!
Ezimerkikse
, vuvvennu
1939 Frans Sillanpäälle on
annettu
kai
Nobelin kirjalližuspalkindo! Tottu
sanuo
, minä
enämbäl
suvaičen
Väinö Linnan
tuotanduo
, mugaže
voinua
kirojua Pentti Haanpään vuvvennu
1945 kirjutettuu kerdomustu
"Yhdeksän miehen
saappaat". Žiälöičen
nerokastu
kirjuttajua
, hänen
igä
jatkui
vai
49 vuottu
– 1955 vuvvel
häi
uppoi
omal
järvel
kalastajes
...
Sanotah
, Ven’an
neidizet
ollah
čomembat kaikkii
! Yhtes
puoles
se
on
tozi
. A
suomi-ugrilazien
kanzoin
? En
löyhkämisty kuulluh
, a
omil
silmil
luven
vahnas
kirjas
: 29. kezäkuudu
vuvvennu
1952 "Suomen
Neito Armi Kuusela on
vallittu
myös
maailmankaikkeuden kauneimmaksi! Vuvvennu
1957 Marita Lindahl on
vallittu
Miss Maailmaksi "...
Meil
, karjalazil
, vältämättäh
pidäs
tiediä
heimovellien
suavutukset
kul’tuuran
alal
! Žiäli
gu
jo
mondu
vuottu
mindählienne Karjalah
uvvessah
ei
kuuluta
Suomen
raadivostansiet. Ilmai
radivuo, ilmai
muuzikkua
da
pajoloi
minul
olis
ylen
jygei
eliä
. Nygöi
vahnas
ijäs
, paiči
omua
Karjalan
raadivuo, hyväl
himol
enimytten kuundelen
stansiedu
"Radio Retro FM", kerdu
tuli
nostalgijan aigu
. Televiizorua
kačon
vähembän
– liijän
äijy
rodih
tolkuttomua
lähetysty.
Meijän
Priäžy
on
sijoitunnuh
muga
lähäl
piälinnas
, yhtes
čuasus
jogahizel
voibi
puuttuo
mittumahtahto kul’tuurupidoh, olgah
se
hos
karjalan
, suomen
libo
vepsän kielel
. Tiettäväine
, ven’an
kielelgi, enzikse
.
Priäžän
kanzallizen
piirin
ystävyspiirinny Suomen
puolel
rajua
oli
Tuusniemen kommunu. Paiči
kul’tuuran
yhtevyksii
, suomelazien
avul
Priäžäs
on
srojittu
uuzi
lämmityskeskus. Lämmitetäh
uvven
tehnolougien
mugah
– puulastuloil
. Truvas
nouzou
moine
čoma
valgei
savu
, ilaškoittau syväindy
.
Vie
suurembi
suavutus
– vezi
jälgivuozinnu kommunal’nois verkostos rodih
ylen
puhtas
. Suomelazet
avvutettih
luadie
vezibutket
järven
pohjua
myö
juuri
nouzemukaivossah toizel
rannal
!
Priäžäs
on
srojittu
äijy
uuttu
čomua
kodii
. Ei
miellytä
vai
se
, gu
net
on
sijoitettu
tolkuttah
, da
ymbäri
pandu
ylen
korgiet
rauduaijat. Buitegu
susiedat
ei
tahtota
nähtä
toine
tostu
. Uuzi
aijan
primettu?
"Vahnan
miehen
valitukset" – Vladimir Brendojeval oli
moine
runo
, nygöi
pädevy
minuh
niškoi
.
"Levetäh
ojat
,
jurketäh mäit
,
Konzu
vai
miehel

väzytäh
väit
".
Midä
minä
voizin
ruadua
oman
rahvahan
hyväkse
? Vaiku
kirjuttua
, kuni
kirjutin
pyzyy
käis
...
A
muga
, gu
ollou
mustella
yhtes
minuutas
– lyhyösti
, eletyt vuozikymmenet
1970, 1980-vuoziluvut, konzu
oli
vie
kommunistoin valdu
. Brežnevua nagroimmo
, no
ku
tarkah
abrikoija
– se
oli
paras
aigu
rahvahal
elettävänny! Paiči
ezmästy raikoman sekretarii
Nikolai Ivanovič Kalininua, hyväl
sanal
tahtozin
mustellagi Vasilii Aleksandrovič Pažlakovua, mugaže
karjalastu
miesty
. Enämbi
kahtukymmendy
vuottu
häi
ruadoi
raisovietan n’okkumiehenny. Ainos
diivimmös
, mittuine
hänel
oli
hyvä
musto
noumerutiedoloih! Hänen
igä
on
hyvin
eletty
. Vasilii Aleksandrovič on
kuolluh
mennyt
sygyzyl
, muah
pandu
Priäžän
kalmužimal.
Kuulin
, Viktor Pavlovič Iho
muah
on
pandu
omal
Inkerin
mual
, Piiterin alohevel. Häi
oli
jälgimäizenny raikoman ezmäzenny sekretarinnu
, konzu
"Valgei
kodi
" Priäžäs
salvattih
. Ei
ammui
, Zoja Aleksejevna Tamožennikova – raikoman endine
ruadoniekku
igävästi
saneli
minul
: 27.elokuudu
1991 huondeksel
, yhtes
Viktor Pavlovičan kel
tulimmo
ruadoh
, a
jo
kai
kabinietat
umbisalvattu, bumuagupalat pečättilöin kel
kleittu! Ken
sen
ruadoi
yön
aigah
, mene
tiijä
…
Vältämättäh
pidäs
mainita
, gu
1980-luvul Priäžän
raikomas kodvazen
ruadoi
i
Viktor Nikolajevič Stepanov – Karjalan
muan
ižändy
tuliel aigua
, vuozinnu1989–1998. Meijän
muan
karjalaine
mies
, Videleh rodivunnuh
. A
nygöi
, gu
ollou
kačahtuakseh
tuakse
päi
– jälles
Ivan
Iljič Sen’kinua, parembua
, kunnollistu
johtajua
ei
ni
olluh
, smietin
. Hänen
aigua
jiävih
"Sinine
tie
", yhtehizet
kaikenmoizet
projektat
suomelazien
kel
, guazu
tuli
juuri
Petroskoissah. Minun
polvi
, naizet
dai
miehet
piäzimmö
"severnoil" penziel
viitty
vuottu
enne
! I
muga
ielleh
.
Minun
mustoh
jäi
sežo
yksi
soimavo
kunnollizel
karjalazel
miehel
– Viktor Nikolajevič buite
gu
vähäzel
huijustelih
omua
rahvastu
i
raadivos, ezimerkikse
, karjalan
kielel
pagizi
vaiku
yhten
kerran
...
Aigu
muutui
. Meijän
elos
muutui
kogonah
. En
voi
sanuo
, ku
parembah
puoleh
. Karjalazet
ollah
häviemäs
omal
mual
. No
sežo
pidäy
vie
rohkiembah ponnistuakseh
– säilyttiä
oma
kieli
da
kul’tuuru
!
Priäžän
kanzallizen
piirin
kunnivo
eläjy
, kunnivoittu
runoniekku Aleksandr Volkov uvven
vuozisuan
kynnyksel
kirjutti
nenga
:
"Minä
tiijustiin vaste
,
Minä
ellendiin tiä
:
Kusbo juamua
myö
astun
,
Kusbo valeh
on
tie
"?
Nygöi
meijän
filosoufat ečitäh
kanzallistu
idejua
, kui
eliä
iellehpäi
. Yhtes
hyö
ollah
oigiet
: kommunizmua muailmas
ei
rodei
nikonzu
. Se
oli
hos
i
čoma
, no
tolkutoi
ideju
. Hyö
sanotah
, se
oli
vai
mifologemu, utoupii...
A
mindähbo nygöi
ei
sua
elvyttiä
sotsializmua uudeh
luaduah? Mikse
ei
, konzu
rahvahal
eliä
voinnus
parembi
sanua
"kuda-kui". A
nygöi
elämmö
– kamaitammo
hirvien
kapitalizman
aigah
.
Äijät
rahvas
uvvessah
tahtottas
eliä
Brežnevan aigah
. Sanotto
heidy
vaivuau
nuorusaijan nostalgija? Dai
minuugi vaivuau
, enimytten sen
periä
, gu
eliä
nygöi
on
kingei
. Liijan
äijy
valdua
on
annettu
oligarhoil.
Valdivon
poliitiekas
, kuigi kanzallizes
poliitiekas
ei
tävvy
oigienmugažuttu
! Karjalan
mua
ei
voi
eliä
ilmai
muatalovuttu
, ilmai
kylii
, kuigi Ven’an
mua
! Ezimerkikse
, moitittavien kommunistoin aigah
valdivon
b’udžietaspäi
kyläh
niškoi
oli
miärätty
läs
18% den’goi
, a
Jel’tsinan aigah
– 1%! Kul’tuurah
näh
ei
ole
ni
paistavua! B’urokratii kazvoi
kahteh
kerdah
!
A
miksebo
pidäy
eččie
kanzallistu
idejua
, kerdu
se
nägyy
ilmis
: hyväkse
roih
se
valdivo
, konzu
kaikil
eliä
on
hyvä
...