Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nikolai Filatov. Miero hinnan panou
Nikolai Filatov
Miero hinnan panou
Livvi
New written Livvic
Ruadovuozien
aigua puutui vastavuo eri sotsiualutazon ristikanzoin kel : kyläs da linnois eläjien kel , tavallizien ruadajien , ministroin kel .Puutui pagizutella suomen muaherroi , gubernuattoroi , kerran yhtes istuttih kolme muaherrua .Ajelin kolme kerdua Suomeh Duuman deputuatoin kel .Hyögi erotah toine toizes , vietäh iččiedäh eri taval , eri luaduh .Puutui kai olla yhtes Suomen endizen prezidentan Mauno Koiviston kel , konzu häi kezäl 2001 oli käymäs endizil voinukohtil Karhumäis .Toiči midä suurembas virras , kui sanotah , čiinus on ristikanzu , sidä rauhembah , prostoimbah iččie vedäy rahvahan kel .Olen tavannuh moiziigi pienes virras olijoi , kuduat muga purzestellah , se ku rouno heijättäh elos azettus .Kui virras olijat rahvahan kel ‒ mugai rahvas heidy kunnivoiččou , sanotahhäi : midä meččäh huikkuat , sidäi kodih kajahtah .
Yksi Anuksen čupul käyndykerdu on syväl painunuh mustoh , hos aigua on mennyh jo piäl 40 vuottu .Oli piänhalguaju räkki heinyargipäivy , ildupuoleh lähtin käymäh loittozeh Kukšimäin kyläh , kunne oli matkua 57 kilometrii .Anuksen rajonan olin jo ajelluh ristah-rästäh Rajakonnus Pižih da Kuujärvessäh , a Kukšimäis ei puuttunuh olla .Imminkummazel mašinal jo päivänlaskus ajoimmo kyläh i kerras vezirandah puistamah pölylöi sovis da pezevymäh , a muite ei nävytty silmät eigo korvat .Jälles sidä ajoimmo keskikyläl , kus vahnal parzitukul istuttih jo elähtännyöt naizet viččazet käis : vuotettih konzu paimoi tuou karjan paimenduskohtilpäi .Silloi vie kylis oli taloillizil karjua , a nygöi valmistu vuotammo linnaspäi .Lähtin mašinaspäi suuri maksankarvane portfeli käis .Sie minul oli jygei kanneltavu "iänikaššali " ‒ magnitofonu .Talvel sidä peittelin pakkazes , kezäl ‒ pölys .Naizet kuulen veseldyttih , ruvettih suuloi soittamah :
‒ Kaččokkua vai , tua tulou suuri herru , kerdu kandau suurdu portfelii .Lähestyin naisjoukkostu , lain tervehyön ven’an kielel , kyzyin , eigo täs kyläs löydys andilastu .Naizet vie enämbäl veseldyttih :
‒ Voit täs vallita , kaikin olemmo lesket , voit vallita , kudai ollou sinul mieldy myö .
‒ Minul jo ei pidäs , kerdu olen naizis , a vot minun šouferi Volod’al vaste armies tulluol nuorel brihal pidäs löydiä andilas , jatkoin paginua karjalan kielel .
Vastebo sit Kukšimäin "andilahat " livuttih kai kiistah pagizemah oman kielen kuultuu :
‒ Ei ole nygöi kyläs nuordu andilastu , tyttözet školan loppiettuu lähtietäh ielleh opastumah , a kodih ni tulla ei : ei ole tiä ruaduo .Nuordu rahvastu ku ei ole , sit kylä rubei kučistumah .
Meijän pagin siidryi tämän päivän huolih da elokseh , minä kergiin vai vaihtella "kielikaššalis " katuškazii , myvvitellä pagizemah nikedä ei pidänyh .Tundui se ku rouno olimmo jo hätkenaiguzet tuttavat , kerdu naizet oigieh paistih kaikis vaigevuksis loittozen kylän elokses .Jo ruvettih kuulumah kodih tulijan karjan kellozet i minä rohkenin kyzymäh :
‒ Mindäh minuu sanoitto suurekse herrakse , konzu näittö minuu portfelinke , se ku rouno nagroitto .Vie etto tiedänyh ristikanzua , a jo vierastitto .Kaikkihgo "herroih " työ nenga kačotto , oletto kieldävästy mieldy ?
‒ Emmo ole , kerras kuului vastavus .
‒ Herrat äijäl erotah toine toizes . Meil tänne kävväh rajonan da Anuksen souhouzan ižändät .Heijän välil voibi nähtä suuri ero .On niilöin keskes kirmielöi kielel , voijah äijy midä uskaldua , no tajemba paginua dielo ei siirry .Löydyygi mostu , ket ollah oman sanan ižändät : sanottu ku sivottu .Otammo meijän souhouzan partorgan , partorganizatsien sekretarin Viktor Jegorovič Bogdanovan .Kerran häi tuli tänne pidämäh kerähmyö , sen lopus häi jagoi den’gupalkindoloi parahil vazoinkaččojil , 10 rubl’ua kelgi .Minun häkkizet sil kuul parahite lihottih ‒ a minuu kirjoil ei olluh , pagizi yksi naizis .
Aigua on mennyh äjiy , pahakse mielekse en musta inehmizen ni suguu , ni nimie .
Viktor Jegorovič diivihes :
‒ Täs mi ollou hairahtus , kenen viärys on ‒ tiijustan , a ollou ku sinun sanoin mugah , sit huomei huondeksel tulen Kukšimägeh enne teijän ruadoh lähtendiä da tuon sinul palkindoden’gat .
Viktor Jegorovič lähti Anukseh , a naizet ruvettih nagraksendelemah :
‒ Varusta kukkaro den’goih näh .Ylen suuri summu on 10 rubl’ua , sendäh häi aijoi huondeksel ajau 57 kilometrii , ku hyvittiä sinuu .Vuottele nellänpiän jälles vihmua .
– Abei oli kuulla nengomat paginat , no net loputtih toizen piän huondeksel , konzu vajai kaheksa kantorah tuli Viktor Jegorovič . Kai briguadan rahvas oli kerävynnyh huondespaginal tiijustamah , kel kunne tänäpäi lähtie ruadoh .Viktor Jegorovič kaikkien aigua kyzyi minul prosken’n’ua , ku kantoran kirjuttai petties oli jättänyh kirjuttamattah minun nimen .Viizikymmen seiččie kilometrii pahua pölysty gorogua myöte pidi ajua aijoi huondeksel tuomah minul kymmene rubl’ua .
‒ Nengozel ristikanzal voibi uskuo , loppi paginan kukšilaine vazoinkaččoi . Minä diivimmös , kui tämä inehmine suurel kunnivol pagizi "herrah ", partorgah näh i ni kerdua ei maininnuh händy familiel ‒ vaiku nimel da ižännimel : Viktor Jegorovič .
Lopukse toistan rahvahan viizahuon : iččie kiittiä ei sua , miero hinnan panou da midä meččäh huikkuat ‒ sidäi kodih kajahtah .
Miero hinnan panou
Livvi
New written Livvic
‒
‒
‒
‒
‒
‒