Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Melevan matk om varaidmatoi
Source:
Solomonan muštatišiden kirj, 2016, p. 9-12
Melevan matk om varaidmatoi
Veps
4
1 Kundelkat, lapsed, tatan sanad
da otkat mel’he, miše sada opendust.
2 Minä andoin teile hüvän opendusen,
algat hül’gäikoi minun käsköid.
3 Minä-ki olin tatan poig,
mindai-ki, üksjašt, navedi mamoi lujas.
4 Tatoi openzi mindai i saneli:
«Ota südäimehe minun sanad,
elä mušttes minun käsköd.
5 Kerada mel’t, kaiče melevut,
ala unohta i ala hül’gäida minun sanoid.
6 Ala jäta melevut, i se kaičeškab sindai,
armasta sidä, i se linneb sinun tugen.
7 Kerada mel’t, nece kal’huz’ om kaikid suremb,
eci el’gendust, pane sihe kaik ičeiž elosatused.
8 Pidä arvos melevut, i se ülenzoitab sindai,
se tob sinei slavad, ku sinä tartud sihe.
9 Se paneb sinun pähä čoman vencaižen,
andab sinei hoštajan vencan.»
10 Kundle, poigaižem, ota mel’he minun sanad,
siloi sinun elon päivid ližatas.
11 Minä ozutan sinei melevuden ten,
ven sindai oiktoile tropile.
12 Konz astuškad, ka sinun haškuile ei linne vastustust,
konz jokseškad – ka ed kukištu.
13 Pidäde minun openduses, ala sidä pästa,
kajiče sidä, sikš ku se om sinun elo.
14 Ala polge jumalatomiden tele,
ala kävele pahoil jäl’gil.
15 Jäta nece te, ala astu sidäme,
kärauda da mäne siriči,
16 ved’ pahad ei magakoi, kuni ei tehkoi pahad.
Heil ei ole unt, ku hö keda-ni ei vegoi lanktemižehe.
17 Heiden leib om väruz’,
a heiden vin om vägivald.
18 Oiktoiden matk om kuti homendezzor’a,
mitte tegese keskpäivähäsai kaik vauktembaks.
19 Jumalatomiden te om kuti pimed ö,
hö ei tekoi, mihe kukištuba.
20 Poigaižem, kule minun sanad,
kärauda ičeiž korv minun paginoihe.
21 Ala pästa minun sanoid sil’mišpäi,
pidä ned südäimes,
22 sikš ku ned andaba elod sille, ken niid löudab,
a hänen hibjale – tervhut.
23 Enamba kaiked tošt kaiče ičeiž südäin,
sikš ku siš om sinun elon purde.
24 Ala pästa suspäi kelhid sanoid,
hül’gäida kelastuz kelespäi.
25 Sinun sil’mäd kackaha kohtha,
a sinun ripsud käraukahas sinun edehe.
26 Kacu edehepäi, kuna polgeb sinun jaug,
siloi sinun ted linneba vahvad.
27 Ala hairahtu ni oiktaha, ni huraha bokha,
olgha sinun jaug edemba pahaspäi,
28 [sikš ku oiktad ted kacub Ižand,
a hurad oma kadondted.
29 Hän tegeb sinun matkad oiktoikš
dai ladib sinun astundtahod tünikš].