Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Melevuz’ kucub

Corpus: Biblical texts (translated)

Source: Solomonan muštatišiden kirj, (2016), p. 20-23

Melevuz’ kucub
(Vepsian)

8
1 Ei-ik melevuz’ kucu teid?

Ei-ik melevuz’ libuta ičeze än’t?
2 Se seižub korktoil tahoil,
ten veres, risttel,
3 se kidastab lidnan verajiš,
pertin uksiš:
4 «Teid kucun minä, rahvast,
mehen poigile om minun sana!

5 Opekatoiš el’gendamha, meletomad,
el’getomad, sagat mel’t.

6 Kundelkat! Minä pagižeškan päazjas,
minun sanad om tozi.

7 Minun kel’ sanub tot,
a kelastuz om minei vastmel’he.

8 Kaik minun suspäi läksijad sanad om tozi,
niiiš ei ole heitlust vai värhut.

9 Kaik nene sanad oma sel’ktad melevan täht
da oiktad tedajan täht.

10 Otkat minun openduz, a ei hobedad,
paremb om tedo, mi parahim kuld.

11 Melevuz’ om paremb hel’mid,
nimidä ei voi seišta sen rindal sišpäi, midä tahtoit.


12 Minä, melevuz’, elän el’gendusen rindal
ecmas todesišt tedod.

13 Ižandan varaiduz om käraudamine pahaspäi.
Minä en navedi ülendelust, tahtod heiteldas hüväks,
pahad ted, manitelijoid paginoid.

14 Minuspäi tuleb nevond i tozi,
mina olen mel’, minai om vägi.

15 Minun kal’t kunigahad pidäba valdad,
käskijad ladiba oiktad zakonad.

16 Minun kal’t pidäba valdan valdmehed,
rahvahan pämehed da kaik man sudjad.

17 Mindai armastajid minä navedin,
ken ecib mindai, se löudab.

18 Minai om bohatuz dai korged nimi,
kadomatoi kal’huz’ dai tozi.

19 Minun satused oma paremb kuldad,
kaikiš puhthembad kuldad,
minuspäi om äjal enamb ližad,
mi parahimas hobedaspäi.

20 Minä kävelen toden tedme,
oiktuden tropidme,
21 miše toda mindai armastajile todesine hüvüz’.

Minä täutan heiden eloaitat.
[Konz minä sanelen, midä tob kaikutte päiv,
minä en unohta johtutamha, midä oli amuižil aigoil.]

22 Ižand tegi mindai ičeze radon zavottes,
edel kaiked tošt, edel aigan augotišt.

23 Aigan zavottes minä olin,
aigemba man tegemišt.

24 Minä sünduin aigemba süvüzid,
konz völ ei olend vedel täuttud purtkid.

25 Minä sünduin edel mägiden libundad,
edel mäthid,
26 konz hän völ ei tegend mad dai pöudoid,
konz mirus ei olend völ ni üht pölün murdošt.

27 Konz hän tehli taivhan, minä olin sigä.
Konz hän vedi man röunad süvüziden päle,
28 konz hän pani ülähäks pil’ved,
konz vahvištoiti süvüziden vezipurtked,
29 konz andoi merele käsköd,
miše sen veded ei männuižigoi päliči röuniš,
konz ladi man alandused,
30 ka minä olin hänen rindal ladimas čomut,
olin ihastusen joga päivän,
kaiken olin hüviš meliš hänen sil’miden edes
31 iloitelden hänen man krugal,
i minun ihastusen oliba mehen poigad.


32 Kundelkat mindai, lapsed:
ozavad oma ned, ked astuba minun teidme!

33 Kundelkat minun sanad da olgat melevad,
algat jätkoi hänen teid.

34 Ozakaz om se, ken kuleb mindai,
ken om herkhil joga päivän minun verajidenno,
ken seižub varjoičijan minun uksenno.

35 Ken löuzi mindai, se löuzi elon
i sab hüvüt Ižandaspäi.

36 Ken tegeb grähkid mindai vaste,
se ladib pahut ičeze hengele,
ken mindai ei navedi, se armastab surmad