VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nene-ki oma Solomonan muštatišed, miččed keraziba Judejan kunigahan Jezekijan mehed

Nene-ki oma Solomonan muštatišed, miččed keraziba Judejan kunigahan Jezekijan mehed

Veps
25
2 Jumalan korged arv om pidäda peitos azjad,
a kunigahan korged arv om el’geta nene azjad.


3 Kut taivaz om korged da ma om süvä,
mugoine om kunigahiden südäinel’gendamatoi.


4 Erigoiče segoitesed hobedaspäi,
i sepän kädespäi tuleb hobedaine astii.

5 Kükse värnik kunigahaspäi,
i valdištim vahvištase todel.


6 Ala surendelde kunigahan aigan,
ala seižutade suriden sijale.

7 Paremb om, konz sinei sanutas:
«Tule tänna, korktemba»,
mi sindai alenzoittas sen suren edes,
kudamban nägištiba sinun sil’mäd.


8 Ala rigehti sudha,
ika midä tegeškad lopus,
konz sinun vihanik sindai huigenzoitab?


9 Suttes sinun vihanikanke
toižid peitazjoid ala avaida,
10 miše kulii ei lajiži sindai hödhüvin,
a paha slava ei läksiži sinun polhe.

[Armastuz da kesknäine kožmuz abutaba,
olgha ned sinai, miše sindai ei lajižigoi.

Olgha sinun matkad tünäd.]

11 Kuldaižed jablokad hobedas läbinägujas astjas,
se om hüvin sanutud sana.

12 Kuldaine korvripke i čomitez puhthas kuldaspäi
om melev nevond tarkale korvale.


13 Kuti viluine vezi rahnmižen aigan
om uskoline vestinkandai oigendajale:
hän andab ičeze ižandale ihastust.


14 Kuti pil’v da tullei vihmata,
mugoine om mez’, kudamb kitäse lahjoil, miččid ei anda.


15 Hüvähä paginaha koverdase sur’-ki mez’,
pehmed kel’ murendab lun.


16 Ku löudad met, äjak tahtoid,
no ala liigad, miše sindai ei oksenzoitaiži.

17 Ala kävu paksus sebranikan kodihe,
ika sinuspäi händast taciškab tuskha, i hän ei navediška sindai.


18 Kuti pal’l’, sur’ veič i nol, mugoine om mez’,
kudamb andab väran todištusen ičeze lähelišt vaste.


19 Kut murenu hambaz vai ramb jaug,
mugoine om nadei manitajaha ahthal aigal.


20 Kut se, ken heitäb soban vilul säl,
kuti uksus čapatesele om se,
ken pajatab pajoid tuskaližele südäimele.

[Kut kojeg söb sobid, kut madoine söb puid,
muga tusk söb südänt.]

21 Ku sinun vihanik om näl’gäs, söta händast leibäl,
tahtoib jodajota händast vedel.

22 [Ku teged muga,] sinä keradad hulid hilid hänen pän päle,
a Ižand maksab sinei.


23 Pohjoine tullei tob vihman,
a peitpaginkäregzoitust.


24 Paremb om eläda katusen čupus,
mi pahan akanke hüväs kodiš.


25 Kuti viluine vezi jomannäl’gäs olijale,
mugoine om hüvä vest’ edahaižes maspäi.


26 Kuti redukaz purde da muretud kaiv,
mugoine om oigedmeline, kudamb kumardase jumalatoman edehe.


27 Kut ei ole hüvä söda äi met,
muga i ičeleze ecta korktad arvod.


28 Kut muretud, seinitoi lidn om mez’,
kudamb ei pidä käziš ičeze henged.