VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Pirdua on ka tukku

history

June 04, 2019 in 12:30 Нина Шибанова

  • changed the text
    - Kuimba sit kangahan kuvoit? Sanos miul kangahan kuvonda? Kuin se kuvotah? Kuin kuvotaa? - Muissadgo? Ga kuim mie em muissa, ku kuvoii engo muissa, ku tritsat’ s’t’en kuvoin. Po tritsat’ s’t’en kuvoimma, vuuv-. Tädä pyhäššä. Ai et kuin? Ka šygyžyöl’l’ä. N’ämä t’yöt ruavoimma da, kezriemmä. Kolminkymmen’in vyyht’il’öin kezriemmä da, šidäm pežemmä vyyhet, da šuuripyhä tuloo n’i, kuvomma. On. Luonda, ka ved n’äidä že n’äit? Luvvaa že šil’l’ä, lagee pannaa da. A ed n’ähn’yyh? - N’äin. Miula on, ka t’yt’t’ärel’l’ä viel’ä. Urohon omat i riet. I n’ämä. Kušša luuvaa, rist’it žeije. I n’ämä. I pual’ikat že i. I kangahat i. Pirdua on ka tukku. Kuh rihmua pannah. Nu i kuvotaah, kah. Iče ruko-, omalla rukod’el’ja i on. Da. - Viel’ägö kirjalla kirjut-, kirjutettihgo kangahalla, vuattiella vai eje? Eе. - A višivaidiigo? A višivaičimma. Valguamma hyvin hyvin. Palat’ensoiloi hoikkazešti kezriemmä, što ku makšaa ka. Viišivaičimma, kačo muozie kukkoloi i. Ka on t’yt’t’ärel’l’ä miun viel’ä kakši käziripakkua. - Vahnat? Viišeidut? Viišeidu. Da da. Om, jol’ olla šiin, S’el’is’s’än oon. - Kel’l’ä on? Täl’l’ä on. Priduan’eida annettu. Viišivaidu. Per’en’n’ikkoi viišivaičimma šii kaiken n’ägözet, tämäm muoz’ie, per’en’n’ikkoi že n’äit al’ et? - En ole nähnyn. Nu ka miula joolu jo n’i. Ol’. Ol’i viijet per’en’n’ikad da. Ka. T’yt’t’äred da mučokš annoin, d otin da käziripakkoloikši i rikoin. Tämä. Täššä, toožo viišeidu rinda. Eе, täššä viišeidu hiemuat. Tämä oni, ynnää šolgi tänne. A ših om puol’iskot pandu. T’iel’ä zadalla n’imidä joulu, vain on. Muon’e viišifka. Viišeidu, toožo viišeidu, ka tämän l’evehyöt. Da.

June 03, 2019 in 15:24 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Kuimba sit kangahan kuvoit? Sanos miul kangahan kuvonda? Kuin se kuvotah? Kuin kuvotaa? Muissadgo? Ga kuim mie em muissa, ku kuvoii engo muissa, ku tritsat’ s’t’en kuvoin. Po tritsat’ s’t’en kuvoimma, vuuv-. Tädä pyhäššä. Ai et kuin? Ka šygyžyöl’l’ä. N’ämä t’yöt ruavoimma da, kezriemmä. Kolminkymmen’in vyyht’il’öin kezriemmä da, šidäm pežemmä vyyhet, da šuuripyhä tuloo n’i, kuvomma. On. Luonda, ka ved n’äidä že n’äit? Luvvaa že šil’l’ä, lagee pannaa da. A ed n’ähn’yyh? N’äin. Miula on, ka t’yt’t’ärel’l’ä viel’ä. Urohon omat i riet. I n’ämä. Kušša luuvaa, rist’it žeije. I n’ämä. I pual’ikat že i. I kangahat i. Pirdua on ka tukku. Kuh rihmua pannah. Nu i kuvotaah, kah. Iče ruko-, omalla rukod’el’ja i on. Da. Viel’ägö kirjalla kirjut-, kirjutettihgo kangahalla, vuattiella vai eje? Eе. A višivaidiigo? A višivaičimma. Valguamma hyvin hyvin. Palat’ensoiloi hoikkazešti kezriemmä, što ku makšaa ka. Viišivaičimma, kačo muozie kukkoloi i. Ka on t’yt’t’ärel’l’ä miun viel’ä kakši käziripakkua. Vahnat? Viišeidut? Viišeidu. Da da. Om, jol’ olla šiin, S’el’is’s’än oon. Kel’l’ä on? Täl’l’ä on. Priduan’eida annettu. Viišivaidu. Per’en’n’ikkoi viišivaičimma šii kaiken n’ägözet, tämäm muoz’ie, per’en’n’ikkoi že n’äit al’ et? En ole nähnyn. Nu ka miula joolu jo n’i. Ol’. Ol’i viijet per’en’n’ikad da. Ka. T’yt’t’äred da mučokš annoin, d otin da käziripakkoloikši i rikoin. Tämä. Täššä, toožo viišeidu rinda. Eе, täššä viišeidu hiemuat. Tämä oni, ynnää šolgi tänne. A ših om puol’iskot pandu. T’iel’ä zadalla n’imidä joulu, vain on. Muon’e viišifka. Viišeidu, toožo viišeidu, ka tämän l’evehyöt. Da.