Texts

Return to review | Return to list

Kaškie hän ajo

history

June 04, 2019 in 12:51 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: - Työ mustattogo omaa tuattaadas? Omua tuattua? - Da? Muissan. - Muissattogo midä ruado enne? Ga. Kaikis’ hres’t’uan’inua ruado. Häne ruado enämmätenä. Gonkiloilla voto. Toko ajel’i ka šinne kaikki. Gonkat že. Meččyä pannaa, jogie myöten, da ka sinne aje-, kaikki. Ajellaa gonkiloilla. I. Midä viel’ä hän ruado? Kaikkie hres’t’uan’inua ruado. - Tul’igo hänellä kaškie ajua? Häi. Kaškie hän ajo. Kaškie ajo. I. Paimen’issa. Paimen’issa ol’i. Paimendi. Midä? L’ehmiego i že paimendi, ali heboz’ie? Ei, miän tuatto ved’ joolun hebošša paimen’issa. - Tul’igo sinul ičelles kaškie ajua? Se, ka kaikki hiän kaškie ajo, i da mie hänen kaškie ajoin. - Sano sie, kuimba kaški ajetaa? Kuin ajetaa? Mänemmä meččää. Oldii kassarite. Kassarit, ka tämän pidohuot. N’äil’l’ä kassarilla mie kassarrii. A hiän kirvehel’l’ä meččie pačkutti, šordi. Kaikki tukuš, šidän primat’ornoit ka n’iin kaikki yl’či. T’ämän kažen ajah ajaa, kaikki šordaa. A šidää. Tuaš. Tämän šorramma. Tämä viruu. Šidän rubiemma jo, karžimah händä, okšaz’ie pois’. Vain šel’giet puuhuod jiehääh. Nu kaikki. Šel’giet puuhuod jiehääh. Šidän hänen viritämmä, tämän kažee. Hän i l’äht’öö palamaa kaikki. Kaikki. N’äm okšazet i kaikki paletaah. Jiähää vain šel’gied. N’ämä karžitudi, meččän’e. Muššat. N’ämä muššat otamma da randaa kaikki kannamma. Randaa hiät, tukkuloih, što aidua pidää heistä aiduo. Da robjoloi, tukkuloi panemma, da poltamma kaikki hiät. A šidän poltamma poltamma. Kaikki paletaah. Jo do čista, ka nään, kaikki obr’ad’imma. Hienozet keriemmä, tožo robjoz’ii panemma. Kaikki poltamma. Šidän tämän kažen aajomma krugom kaikki. Šidää hänen otetaa da. Kevie tuloo. E čepaajaa hebozilla da adralla. Kynnetää značit. Čepaajaa, kaikki. Šidän kynnetääh. Sih i kyl’vetää ruista. Ruista kažvaa hyvie, pit’kie. Vägevie. Tämän rugehen ka šidän. Šuor’uo. L’eikataah, s’iel’ä. Kuhl’ahiih seezatetaah, šidän n’ämä kuhl’ahatena, pannaa. Kegoloih lad’d’ataa. Da katetaa. Šidän talvella ka šiel’dä vejetääh. Da guamonolla. Guamonolla vejetää, šidän ahetaa riihil’öih. L’ämmitetää riihil’öi, kuivataa. Šidän heidä ruvetaah puimaah. Sober’itaa ka kolme n’el’l’ä mieštä, männää puimaa yöl’öil’l’ä. Kaikki. Panemma. Vuotehized balaaffanat piel’l’ä. I kaikki mänemmä n’äidä puimaah. Kaikki puimma, puičemma puičemma, jyvie ääjä l’äht’öö. Ka muin’e tukku. Šidän n’ämä jyvätena. Labjieloilla puuhizilla, kaikki vissataah. Kaikki vissataah. A šidää. Viskuandan jäl’gee ka pannaa värčil’öih. Tuuvah n’ämä rugehet kod’ii. A ollet sivotaa kuboloiksi. N’ämä solomu že, kaikki kuboloiksi šivotaa, tukkuz’ii. I vejetää ollet kod’ii sarailoilla. A n’ämä. Jyvät pannaa, oldii ambarit, peldaitat. Purnut. Tänne purnuloih posipaajaah. I šidän nämä jy-, rugehet otetaa, vijjää, mel’l’ičät oldii. Mel’l’ičöillä jaahottamaah. Jauhotetaa šiel’ä, šidän jaahona tuvvaah. A šidän mih tämä puimine loppoo. En’ämbie. - Nu hyv on. Sano sinä, kui kaški vierretää? Kui vierretääh. Kaškie vierretää. Ka ku pa-, täššä ka iel’l’ä pää, ka n’äin on tul’i pandu rou-, kaikki, tul’irobjod. A pit’äd dubinat on otettu. I ka hot’ kolmella n’el’l’äl’l’ä vijjel’l’ä keže, kaikki i jahitaa tädä. Tul’inaista že kaikki i jahitaah. Hän ka kaikki i vierdieččöö. Kaikki i vierdieččöö. A händä kaikki šinne jahitah, iel’l’eh i iel’l’ee. Šurem palam päivän aloh ajetaah. Što jieh šel’gie vain yks’i palannutena tämä. Ka mua. I kaikki ajetaah. - Myttymis sovi-, šo-, myttyne šoba on kaskem poltajes? Kašše-, kaškie že ku l’ähemmä, myt’yš soba oo? Vuatehizettena, ka hod’ naizilla vuatehin’e saraaffana, bezrukavn’ikka vuatehin’e. Kruas’ittu muin’e. A urohilla toožo vuatehizet paajat. Vuatehizet ka n’ämä pošštan’n’ikat. Luapot’it jallašša. Meil’ä kalžut i luapot’it. Vierd’ies’s’ä štobi šuappua ei palais’. A luapot’t’izešša. Ka muizissa šovissa, paikkazet pahazet panemma, štob ei poltua. Ka muizissa i tulemma šiel’dä, muššat. Maradunnuot. I ka. Tulemma, pez’iečemma, tuaž muuttuočemma, ka kaikki n’äinke kaškiloinke.