Texts
Return to review | Return to list
Älä jätä lastu kielettäh
history
October 17, 2021 in 02:31 Nataly Krizhanovsky
- changed the author of the source
from Natalja Antonova
to
August 28, 2019 in 12:30 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Kaksikymmen käytändöllisty nevvuo vahnembile. Ku karjalan kieldy ei tiettäne lapset, kielen tulii aigu on selgies tietois. Myö voimmo hozi kui äijän pruaznuija, pajattua, kirjuttua kerdomuksii da runoloi, ommella ruuttii, pidiä dokluadoi – kai net pahakse mielekse ollah vai aijan da jengan menoikse. Se on igävy tozi. Nygözel aijal jo on jygei andua kielinero lapsele mindäh sendäh sidä jo harvu ken pagizou sujuvah da kieliymbäristö on jo valeh. Sih niškoi myö olemmo jo noutat t’outat. No se voibi stuanivuo kerran panna ahkuu piänahkah. On moine piälimäine dielo – siirdiä kieli sugupolvespäi toizeh. Täs tärgevimät mielet. Ku sinul ičel ollou oma lapsi libo bunukku, pagize hänele sidä karjalan kieldy, mittumua maltat. Älä huijustelei omua kielineruo. Musta, ku kielinero ei ole sama ainos, sidä voibi kehittiä yhtes lapsenke. Lapsi – omah luaduh, sinä – omah. Osta laukas kormanibloknottu da kirjuta sinne joga päiviä uuttu sanua. Talu bloknottastu käzih puaksumbaite. Älä vuota kuni lapsi kazvau, pagize ihan enzimäzes päiväs algajen. Ku aigua jo on mennyh da lapsi harjavui kuulemah sinuspäi vai ven’ua, algua paista hänenke karjalua suottozelleh, hil’l’akkazin. Sanommo, enzimäi kižates. Keksi mitah juttu, kudamah lapsi mieldyy. Sanommo, mintahto kniigan lugiettuu unohtit ven’ankielizet sanat da piäs ollah vai karjalazet. Pagize yksii samazii dieloloi karjalakse moneh kerdah. No samal aigua älä heity popugaijakse, vai anna vuoro sanuo sen lapselgi. Älä valliče aigua paistes. Pagize syöttäjes, keittäjes, pihal olles, muate pannes, pertii kabrastajes. Midä ruat da näet, sidägi lapsele pagize. Älä tavoita sevoittua karjalua da ven’ua keskenäh. Älä kiännä kerras karjalakse sanottuu ven’akse. Anna lapsi abrikuiččou. Parembi ozuta käil, silmil – ole artistannu. Keksi moizet pruamuzlat kui bonusat, fantat, questat – ku lapsel olis vessel. Ku ollou karjalankielizii rinnal, talu lastu heillyö. Käygiä gostih omilluo, susiedoilluo, kuččukkua iččeh luo. Pane puaksumbah kuulumah karjalankielizet pajot, suarnat, paginat. Niidy on äijy internetas. Ota lapsien kniigazet käyttöh. Luve niilöi ihan pienyössäh. Kačo yhtes lapsenke iänettömii mul’tfil’moi. Keksikkiä da iänestäkkiä sanat yhtes. Ku olet lapsenke pihal libo muijal julgizes kohtas, älä kiänny pagizemah hänenke ven’ua vai sen viäryös ku toizet rahvas ei ellendetä karjalua. Enzimäzikse, se on sinun oigevus. Opastunnuot ristikanzat tietäh sen siännön. Kieldy pidäy kehtata kižata. Anna lapsele valdua keksie sanat hänen mieldy myöte da nagrakkua niidy yhtes. Pidäkkiä vesseliä. Älä jankuta lapsele ainos, ku karjalan kieldy pidäy tiediä sendäh, ku se on hänen ezi-ižien kieli da ku myö elämmö täl mual da tostu tämänmostu. Lapsi sidä ei ellendä. Anna kielen opastandu lapsele rodieu enne kaikkie šeikkailu. Musta, ku andajes kielineruo lapsele ei pie olla kymmenii dai sadoi hengin ymbäri. Sinä yksin voit andua kielen. Piädielo on se, ku sinä pagizet karjalakse lapsenke ainos kuni vai olet hengis. Ylbeile omua iččie, omua lastu da omua kielivalličustu. Ei maksa valehtuo da väzyö. Iče kieli auttau, se andau vägie. Vai pyzy sit. Malta iče heittyö lapsekse! Älä kačo nämmii nevvoloi tyhjäkse. Net ollah muijien elaijas läbi työtyt.