Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Časounan rinnal
Časounan rinnal
Livvi
New written Livvic
Kezälgi vihman
jälles Okulin-buabo ainos lämmitteli Äijäksepäiviä vallattuu vahnua päččisty .Tänäpäigi aijoi huondeksel häi pani päčin lämmäh i lähti malitun kel aittah .
“Hyvä kartohku on tänävuon , ylen hyvä . Täydyy talvekse dai žiivatoil roih ,” – Il’l’anpiän huondeksel Okulin seizoi oman vie vihandan pellon randazel , kaččojen keskikylil seizojah časounahpäi , i hil’l’azin malitun kel risti silmii .
Tänäpäi häi enzikerdua tuli kaivamah kartohkua , Il’l’anpiän piätteniččän , kui muutgi kylän eläjät – moine heile oli taba .
Sygyzy oli iespäi , heinil oli jo suuri kaste i tuomes pihas ozuttihes jo keldastu lehtytty .
Pihas viršakkozes pestyt kartohkat Okulin pani padazih i ufatkal nostaldi vie lämbijäh päččih .Vaste myöhä illal muate vierryh pereh vie magai suremata .Päiväine vaste ozuttihes i časounu rounogu nouzi yhtes vie vilun päiväzen nouzukačahtuksen kel .
Kažit pestihes vuotellen i kačahtellen – maidostu himoittau – hälizijäh Okulinahpäi , kudai tänäpäi vuotteli gostih omii loittozii sevoittarii – ammui jo hyö ei käydy časounah da kyläh Okulinan luo .Aigu kulgi terväh , terväh ruadoloin keskes meni huondes .
Poigu neveskän kel terväzeh huondeksettih hiilaval kartohkupiiraihuzel – Okulin oli rutto kuorii ajelemah , piiraihuttu luadimah – i kiirehel lähtiettih omih ruadosijoih : jälgimäzet luogazet loittozil niittylöil oldih suattozih nostettavat enne suurii vihmoi , se oli suurin zobottu pienil väzynyöl kyläl .Ižändät ylen äijäl pokoroittihes : “Kiirehtäkkiä , kuldazet rahvasrukat !”
Bunukat kezäl , heinarren loppiettuu , kodvan muattih , tävven unen .
Okulin kohendeli kattieloi , ristijen lapsuzii , n’oppaili oččazii , nostaldeli čomii pieluksii .
Äijy kyynäldy oli kuivanuh hänen iččeh pieluksil yöhyzien aigah , konzu vuotti voinilpäi vahnembii lapsii da ukkorukkastu .
Ikkunoil ruspakkoloih padazih oli istutettu kaikenualazii kukkii , riputtih kartohkujauhovies huuhtotut valgiet zanovieskat .
“Lämmembi roih nukahtua , sanoi Okulin-buabo hil’l’azin taivahahpäi i lykkäi olgupiäle lämmän paikkazen , – pidäy vähäine huogavuo , hörkötän kodvazen .”
Hengähtyttyy Okulin kačahtih ikkunah i dogadi sevoittarii .Hätken jo häi ei nähnyh omii .Hyö astuttih jo časounaspäi da paistih keskenäh .
Ihastuttuu Okulin ruttozeh käyldi aittah , otti jauhuo vahnas korvoihuospäi , sevoitaldi i terväzeh pastaldi tävven juvvan lettustu .
Lämmät i puhtahat oldih Okulin-buaban äbäzöityt pertit .
Egläi suadu kala oli keitetty jo huondespäiväl , kaksi riehtiliä – suurdu matikkua ahvenien kel da suolazettavua riäpöidy .Egläigi pastettu must’oipiirai oli vie pehmei , sengi Okulin nostaldi stolal , kaloin da kartohkupiirailoin rinnal .
Suvaičči Okulin-buabo omii sugulazii , omii sevoittarii – ainos igävöiččih , ainos moliihes suures rovus stuači časounahpäi .
Vessel oli istuo yhtes stolan tagua , juvva samvuaručuajuu da syvvä jo lettustu vagoi - da šl’uboivaren’n’an kel : tänävuongi nevesky lapsien kel keräi ylen äijän marjua , tävven aitan valmistettih talvekse must’oidu da vagoidu .
Kai paginat oldih jo paistut .Kai kyzeli Okulin-buabo : kui menöy elaigu perehis , kui eletäh - ollah sigivöt , kui kazvetah bunukkazet – kui opastutah , midä ruatah …
Hänen bunukat jälles heinärgie da marjankeriändiä juok-sendeltih toizien kylän lapsien kel järvirannas , kezoitettih jälgipäiväzii – siähyt kiändyy jo sygyzyhpäi .
Sil keskie pihal rodih kuulumah hirvei melu .
Časounahpäi juostih nuoret dai vahnat , kirgujen i mängyjen midälienne toine toizel : dorogua vaste pavvahtih časounan pihan suurin kuuzi , käbryzet lennettih yliči muadu helisten .
Sidä kuustu ylen äijäl suvaičči Okulin-buabo kymmenii vuozii , konzu kačahtih enzi kerdua kuuzeh neidizenny , konzu tuli mučoikse Oleksiel uudeh kyläh omas pienes kyläspäi Mihailan päivän iččenäh , – ymbäri jo kukittih keldazet kukat da kuuluttih lehmän kellozet da havun helizendy časounan kelloloin helizendän jälgeh .
Oleksii sit seizoi taganpäi , kačoi , juovunuh rouno , hänen kaglah i n’oppaili kassua sellän tagua .Sil kerdua Okulin ilmazekse igiä vie enämbäl uppoi Oleksien armahih mustih silmäzih , kuduat kogo ijän loittonpäigi endizelleh kačottih häneh .
Konzu gost’at kiirehel juostih pihal , Okulin-buabo meni polvilleh obrazoin edeh i kumardiihes kolme kerdua , pöllästynnyzis silmis huristih hiilavat kyynälet .
Äijän malittuu tiezi i musti Okulin , äijän kerdua pagizi obrazoin ies Jumalan kel , pokoroičči abuu suurel perehel , rovul , kyzyi prosken’n’ua riähkis .Silmät salvas häi kačoi mennyöh elaigah , kačoi ukkoh Oleksieh , kuduadu jo ammui ei olluh muan piäl; sivotun paikan agjazel pyhki silmii da ainos vai uvvessah šupetti malittuu .Obrazoin ies oli kaksi aijoi huondeksel pastettuu kartohkupiiraihuttu , viluu jo , da kaksi lettustu n’amun kel .Sijal pieluksel magai pieni harmai kaži .
Kaži ei kuulluh pertis olijoin paginoi , eigo kuulluh časounan pihas kuadunuon kuuzen kibielöi , eigo nähnyh käbryzien hil’l’azii kyynälii .Kaži magai .
Pihas vaikkaine seizottih gost’at .Kodvazen olduu avattih suut : “Onnuako tyhjenöy časounan piha .Obrazat kai ollah kiškotut , kai varrasteltih , kaksi-kolme vai on jiännyh , tyhjy časounu , dai piha tyhjenöy , kai kuuzet kuavutah-hävitäh; kačo , kivi-aidu on höžistynnyh – istavunnuh ymbäri kuuzikko .Aigu midä ruadau !”
Ei tyhjene časounu , eigo časounan piha – sen tiezi Okulin-buabo .
Ammui keviäl hyö Oleksien kel mendih yhteh täs časounas ilmazekse igiä .Uvvessah löytäh – luajitah obrazat – uskoi Okulin i joga päiviä kačoi ymbäri časounua työndynyöh nelläh kuuzeh .
Muga i rodih , sanoi ičel Okulin-buabo .Ei nikonzu häi unohtannuh omua Oleksii-rukkastu , muamua-tuattua , omii armahii voinal tapettuloi lapsukkazii .
Ei ni časounastu hänen unohteta …
Okulinua ei olluh jo muan piäl , konzu lapset tuodih časounah uvvet obrazat , istutettih vie kuustu ymbäri časounua da ližattih kivii časounan kuuzikon kivi-aijan piäl .
Valgei ristu časounal yöl dai päiväl , vihmusiäl dai päivypastol kaččou eläjih da siiriči astujih – rounogu mustelou Okulinan loppumattomii malittuloi .
Časounan rinnal
Livvi
New written Livvic