Texts

Return to review | Return to list

”Pajokeraižele” täudui viž vot!

history

September 17, 2019 in 22:45 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Kül’mkun 9. päiväl Šoutjärven školas videnden kerdan mäni ”Pajokeraine”-festival’. Kaikuččen voden sille tuleb äi adivoid. Necil-ki kerdal zal oli täuz’ ristituid. Festivalin ühtnikoiden keskes oliba kollektivad ei vaiše läheližiš Änižröunan külišpäi: Šokšuspäi, Šoutjärvespäi, Kalagespäi. Necil vodel ezmäižen kerdan festivalihe ühtniba lapsiden pajo- da kargsebrad Vologdan da Piterin agjoišpäi. Kaikuččel vodel festivalin täht valitas mitte-ni tem. Necil vodel ”Pajokeraine”-festivalin tem oli omištadud kodirandale. Scenal kuluiba pajod Nikolai Abramovan, Alevtina Andrejevan, Gul’a Polivanovan, Ol’ga Žukovan runoihe. Lapsiden kollektivad ozutiba ičeze mahtoid pajoiš da karguiš, vediba horovodoid, kargaižiba kadrilid, vändiba kantelel. A mujukahad kost’umad tegiba praznikad völ čomembaks. Ezmäižin festivalil eziniba kaikid penembad lapsed päivkodišpäi. ”Manzikaine”-sebr Šoutjärvespäi, ”Čomad kivudet”- sebr Kalagespäi i ”Tippuine”-sebr Šokšuspäi ihastoitiba adivoid ei vaiše čomil pajoil, no mugažo penil teatrozutelusil, miččed tuliba kaikile mel’he. Kacmata sihe, miše lapsed oma völ mugomad pened, nägui, kut hö holduiba edel ezitust. Ved’ erased heišpäi tuliba scenale ezmäižen kerdan. Lapsed surel tahtol opendaba vepsän kel’t päivkodiš i festivalil ozutiba hüvid kel’mahtoid. Vologdan agjaspäi tuli nel’l’ fol’klorkollektivad: ”Kastkuine” Borisovan školaspäi, ”Linduižed” Kujan školaspäi, ”Purdeine” Timošinan školaspäi i Päžjärven kirjišton sebr ”Kelloine”. ”Kastkuine”-fol’klorsebr pajati častuškoid, miččid kirjuti kollektivan ohjandai Ol’ga Smirnova. ”Linduižed”-fol’klorsebr veslas pajati lühüdoid pajoižid. Šoutjärven školan ”Neiččed”-sebr pajati nügüdläižen pajon ”Tule, armaz!”. Kalagen školan ”Ilokahad lapsed”-sebr ihastoiti tulijoid ”Paimen”-pajol da čomal teatrozutelusel. Oli lujas vessel praznik. Pidab sanuda, miše kaik ezitused oliba erazvuiččed i lujas melentartuižed. Lapsed päivkodišpäi i školišpäi ozutiba hüvid vepsän kelen tedoid i sädaimahtoid. Nägui, miše lapsil om taht i melentartuz’ opeta kodikel’t. Vepsän kelen opendajad tegeba tärktan azjan – opendaba lapsid navedimha ičeze kodiröunad, iceze rahvahan kul’turad i kel’t. Kaikile festivalin kollektivoile anttihe diplomid i muštlahjoid. Mugažo hö saiba lahjaks literaturad, mitte om paindud vepsän kelel Rahvahaližen i regionaližen politikan ministerstvan rahatugel. Pajofestival’ tuli völ ühteks hüväks tradicijaks Šoutjärves. Necil vodel se tegihe keskregionaližeks. Se ühtenzoitab vepsläižid, kudambad eläba koumes elotahos, i andab lapsile hüvän voimusen ozutada ičtaze, kacta toižid i tehta uzid tundmusid. Kaikuččen voden sidä varastaba kut lapsed, muga külän eläjad-ki, kudambad hüviš meliš tuleba kacmaha, kut lapsed pajataba vepsän kelel. Tahtoiše sanuda sur’ spasib Šoutjärven školan pämehele Natalja Bikovale, kaikile festivalin tegijoile, ühtnikoile, vepsän kelen opendajile i muzikohjandajile. Praznik oli čoma!