Texts

Return to review | Return to list

Suojärvi vastsi vepsläižid

history

September 17, 2019 in 22:50 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Suojärven kirjištos mäniba vastused erazvuiččiden rahvahiden ezitajidenke, kus hö starinoičiba ristituile ičeze rahvahiden kul’turas. Vastused tehtihe Rahvahiden ühtmižen päiväks. Ühthe mugoižišpäi vastusišpäi ühtniba vepsläižed-ki. Starinoičemha vepsläižes kul’turas kuctihe ”Randaine”-pajosebr da Vepsän kul’tursebran ühtnikoid. Vastuz mäni 6. kül’mkud. Kirjištoho tuli äi rahvast, kacmata sihe, miše nece oli muupäiv i äjad lidnan eläjad oliba völ radol. Kirjišton radnikad ihastušiš vastsiba vepsläižid da sanuiba, miše heil om sur’ melentartuz’ vepsän rahvahan kul’turaha, sikš ku ei muga paksus Suojärven karjalaižed nägeba vepsläižid da ei muga äjan tedaba heiš. Vastusele anttihe nimi – ”Adivoihe vepsläižidennoks”. Ezmäi vastusele tulnuzile ristituile ozutadihe fil’m vepsläižiš. Fil’m oli kuvatud Šoutjärv’-küläs. Sišpäi kacujad tedištiba, kut vepsläižed mecatiba, kalatiba, miččed sädod da sobad paniba päle, midä söiba da midä radoiba. Sid’ kacujad kundliba starinan Vepsän kul’tursebran rados: kut sündui sebr, ken oli sen ezmäižen pämehen, miččid satusid sai sebr ičeze istorijas. Ved’ tulijal vodel Vepsän kul’tursebrale täudub 30 vot. Voib olda, nece ei ole mugoine sur’ aigmär, no rahvahan täht, miččen kirjutezkel’ om ningoine nor’, nece-ki lugu om sur’. Vepsän kul’tursebran taguiči eläb da kehitoitase vepsän kel’ nügüd’. Jatksi tundištoitta ristituid vepsän rahvahan kul’turaha ”Randaine”- fol’klorsebr Petroskoišpäi. Täl vodel sille täudui 15 vot. Sen ühtnikad oma lujas aktivižed ristitud. Hö kaiken surel tahtol lähteba ezitamha ičeze pajoid erazvuiččile prazikoile. Suojärven eläjad-ki hüvin vastsiba ”Randaižen”, koncertan jäl’ghe kidastiba ”Bravo!” da pit’kha völ spasiboičiba pajosebran ühtnikoid ezituses. Pajoiš tundui ansambl’an ühtnikoiden armastuz kodiröunaha da kodikelehe. Kundlii rižab, konz pajo pajatadas hengel. Pajatada hüväntahtoižele spasiboičijale kundlijale mugažo om čoma. Sikš vastuz lahjoiči lämäd kut kundlijoile, muga pajanikoile-ki. Vastusen jäl’ghe ristitud völ pit’kha pagižiba vepsläižiš, tegiba heile küzundoid, üks niispäi oli: om-ik se tozi, miše vepsläižid jäl’gmäižen rahvahan kirjutamižen mödhe jäi vaiše läz 6000 mest... Suojärven kirjištole lahjaks Petroskoišpäi todihe kirjoid Karjalan rahvahiš da ”Periodikan” paindusid rahvahaližil kelil.