Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Suol kazvanuh pielus

Corpus: New-writing language

New written Livvic, Literary texts

Source: Aleksandra Juppijeva, Oma mua. № 3, (2019), p. 11

Suol kazvanuh pielus
(Livvi)

Kurrentainu! Kurrenpelvas! Kurren kormu. Kurrel on jallat pitkät, a pelvas lyhyt! Mittumat čomat sanat da sanonduluavut ollah karjalan kieles!
Ei langua rodinuhes kurrenpelvahas, eigo tainal langu olluh, a kädeh pädii dai dielon hyvin spruavii. Niilöi kerättih da täytettih niilöil höyhtelözil pieluksii da pošteliloi.
Nygöi vie erähät otetah kurrentainua kukan sijah mal’l’akkoloih, a kurrenpelvas muga jäi suoloil, da vie kai suoloi pengotah: kudual suol kazvau kurrenpelvas, sil eigo garbalo, eigo muur’oi kazva, vaiku meččylaijas kazvanou juomoidu.
A näittögo suodu aijoi keviäl?
Ei vie ni l’eskenlehti kuki, eigo ni mečäs mittumua kukkastu nävy, a kurrenlammas jo kukas. Se on enzimäine keviän kukkaine. Vaiku lumi alguau sulua, kurrenpelvas jo menöy kukkah. Laihoi dai kivizii alavii kallivoloi dai suoteitunnuzii rämeikkölöi čomendellah vihandankeldazettavat töppähäzet. Kukkazien terälehtyöt gu sugahazet. Niidy on muga äijy, ga kehä on gu miäččyine. Joga sugahaine on siemenyös kiini. Kezänaigua siemenyöt kypsetäh, sugahazet pitketäh, vallotah da pehmetäh. Suo muuttau vihandankeldazen pluat’t’azen valgiekse. Kurrenpelvahan lehtet pitkähköt, kaidazet, gu nuorazet kazvetah turbieloinnu mättähinny. Kezäl, gu tulou matkata tädä suodu myö, odva vai piäzet poikki, moizet on turbiet mättähät, eigo ni astujua kanneta. Et tiijä kuh jalgu polgie.
Sygyzyl mua kylmäy, muut kukat kai hävitäh, a kurrenpelvas čomendau iččeh valgieloil kukkukehäzil kaiken suon. Net pyzytäh talvessah. Mua lumenpeitos. Meččy alasti. Tuuli riuhtuau nämmii siemenienlennättäjii sugahaziinygöi jo pehmielöi, gu höyhtelözii, levittelöy niidy kaikkiele. Net ei varata ni talvipakkastu, ni lumikivostu, vuotetah kevätty joga kolazes, kunne tuuli tuistuau. Kus ei voi kazvua nimittuine lihavembi heinäine, kurrenpelvas kazvau.
Nygöi voibi kävellä suodu myö da keräillä nämmii töppähäzii “pelvaspivozii”. Net pakutah siemenien kel, a gu kois kuivuat töppähäzet da pehnuat vähäzel, siemenet erotah, a höyhtelözet pehmetäh. Pielukses net pyzytäh pehmienny puolenkymmen vuottu.
Sit pidäy kerätä uuttu, älgiä vai vuottuat, kuni tuuli kai riuhtuau da tuiskuttau, kunne puuttuu. Ei ni tuhanzii pie suittua, kehtua vai keräillä pielustu, roihgi postelii.