Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Kupina

Corpus: New-writing language

New written karelian, Literary texts

Source: Matti Pirhonen, Oma mua. № 26, (2019), p. 11

Kupina
(Karelian Proper)

Huomenekšella čäijyö juuvvešša Huotarin akka kaččo kuppihis ta ihaštu kokonah:
Kačo šie, Huotari, mimmoni tukku priipulie on tarttun ihan kupin laitaseh.

On mitä ihaštuo, Huotari mörähtäy. Šiih on čäijyn ahkuja tukku jiänyn, kun et kerinnyn niitä šuuhuš nuolla. Tyhjyä pakajat, Tuarie.
Enkä pakaja tyhjyä. Tiijätkö mitä še tietäy? Tulou, tulou ihan lähiaikoina hoš keltä kostinččua. Tämä merkki ei kyllä petä.
Emmä tiijä, einuštiko Tuarien kupin laitah jiänyt priipuli totta ta tuliko hänellä hoš mitä. Vain šen tiijämmä, jotta näitä merkkijä ta einuššukšie on meilä vieläki vaikka šuuri kirja keryä. Ihmini kun aina tahtou nähä etehpäin, hiän einuštau. Vanhan ajan rahvahalla oli vielä vähän tietuo luonnošta, šen lakipykälistä. Šilloin hiän turvautu erimoisih merkkilöih, niijen mukah rupesi einuštamah. No voiko še čäijyheinätukku mitänä šanuo šiitä, mitä ta mistä šitä šiula tulla jymähtäy šuuri paketti.
Vain oli vanhalla kanšalla oikeitaki einuššukšie. Kun monen šukupolven aikana kerättih kokemušta, niin voitih monešti aika tarkkah einuštua šiätä lähipäiviksi. No šanomma on tämmäni einnuššuš: Iltaruškošelvä ilma, huomenešruškopilvipäivä. Täštä on jo pitän aikua kačottu ta ušein on käynyn kuin on einuššettu. On monie muitaki einuššukšie, min pohjana ollah monivuotiset merkit.
Nykypäivinä šiäeinuššukšet meilä ollah tietehellisellä pohjalla. Ympäri muata, joka šuunnalla on šiäntutkimušašemie, missä mitatah ilmanpaino, tuulen šuunta ta voima, lämpö ta monet muut merkit.
Tämän lisäkši on monenmoiset sputnikit, mit työnnetäh avaruošta käsin tietoja muan ilmakehäštä, työnnetäh valokuvie, mistä nakyy pilvien kulku. Kaikkien näijen tietojen mukah ihmiset voijah tarkkah einuštua ainaki muutoman päivän šiä. Še ei olekana enämpi čäijyšakalla einuštamista.
Mie vielä kuiteinki muistelen niitä entisie einuššukšie, konša einuššettih mitä vain.
No otamma vaikka kupinan, šenhän mie panin tamän pakinan alkuh. Kun ihmisellä šattu kupajamah hoš mi kohta, niin še jo einušti mitänih. Jotta šiitä kupinašta nyt pakajamma, mitähän še vois šanuo.
On tämmöni šanonta: Vašen vaštah ottamista, oikie ojentamista. Näin šanotah šilloin, kun kämmenpiä kupajau. Još vašen kämmenpiä kupajau, niin otat mitänih vaštah, še on jotta šiula hoš mi lahja-potarkka tulou tahi paketin šuatno šuamista še tarkottau. Kun oikie kämmenpiä kupajau, niin šilloin iče hoš kellä ojennat, annat vaikka mitä.
Toini šanonta: Hapenet kupajaušualehiksi.
Tiijättäkö, mitpä ne hapenet ollah? Hapeniksi šanotah paikkua, mi on ihmisen nenän alla, mih miehellä viikšet kašvetah. Još šiula hapenet aletah kuvata, niin šilloin šie šuat hoš mitä hyvyä: lahjan kaverilta, šuuren hauvin kalalla ollešša, šanalla šanuon še einuštau kakkie hyvyä.
Kolmaš šanonta: Nenän latva kupajaukuolienšanomie tulou. No tämän einuššukšen jokahini ymmärtäy. Šattu šiula nenän latva kupajamah, šen jälkeh tulla tupšahtau vieraš ta šanou, jotta še tai še on kuollunšiinä šiula uutiset.
Jalkapohjat kuvatahpitkä matka on ieššä. Tämä šanonta on helppo käsittyä.
Šeuruava šanonta on jo toista sorttie: Kun šiula takapuoli kupajau, niin anopilla voi halpenou. Šillä keinoin! Tosin vanha rahvaš takapuoli-šanan šijašta kaytti konkreettisempua kieltä, jotta jokahini ymmärtäy. Vot mistä, hyvä lukija, voin hinta riippuu! Nykyjäh monella vävyllä šuau takapuoli kuvata hoš päiväkaupalla ta vävy šuau kynšie kupinapaikkua hoš kuin lujah, niin harvalla še anopin voi halpenou. Mintähkö? Ka šentäh, kun monella anopilla ei ole lehmyä eikä ole mistä voita pyöhitä. Šormilla voipi laškie, šanomma kalevalalaiset, kenen anopilla olis lehmä. Niin jotta nykyjäh tämä tärkie einuššuš ei kunnollah pelua: takamuš kupajau, a voi ei halpene. Šiinä šiula!
Lopukši panen paperilla kupinašta šananlaškun. Še šanou: Kellä šelkä kupajau, še kylyä eččiy. Aivan oikein šanottu. Kylyššä kyllä kupinašta piäšöy, kun vain hyväššä löylyššä oikein hyvin hauvotulla rauvuškoivušta luajitulla vaššalla roimiu šelkyä. Še on herkkuo! Šiitä šemmosen kylpömisen jälkeh makuat yön rauhašša, kuin tervaškanto. Ei kupaja.