Texts
Return to review
| Return to list
Eläb tradicii
history
October 16, 2021 in 16:10
Nataly Krizhanovsky
- changed the author of the source
from Maria Filatova
to
January 21, 2020 in 01:35
Nataly Krizhanovsky
- changed the text
Keza om praznikoiden aig. Läz kaikuččes vepsän man küläs necil kezal oli ičeze čoma praznik. Rahvaz praznuiči, iloitelihe da lebaižihe. Äivoččen tradicijantradicijan mödhe erasiš küliš tehtihe ”Elonpu”–praznikad. Sille om jo enamba koumedkümned vot. Se vedetas erazvuiččiš vepsän man agjoiš i kaikuččes niišpäi se om erine da ičeladuine. Jo kezakus Vidlas vepsän rahvahan suren konferencijankonferencijan jäl’ges rahvaz kerazihe ”Elonpu”–praznikale. Täl vodel sille anttihe ”Ühten jogen koume ojad”–teman. Surel scenal kargaitihe da pajatadihe kogonaižen päivän. Praznikale tuliba pajo– da kargsebrad Karjalaspäi, Piterišpäi da sen agjoišpäi. Vepsläižed pajod kuluiba edahan scenalpäi. Pit’käd möndrivid ümbärziba praznikan. Tägä mödihe tehmusid tohespäi, čomitesid bronzaspäi, kudotud hurstid. A kut äi oli magukahid paštmižid! Kalitoid da koloboid, magedoid pirgaižid vävule, pirgoid marjoidenke... Tägä-žo voi ostta vepsläšt olut. Näl’ghižid adivoid praznikal ei olend! Om lujas hüvä, miše ”Elonpu”–praznikal adivoiden täht oli tehtud mastar’–klassoid. Voi kacta, kut radab sep Grigorii DmitrijevDmitrijev. Hän čomašti tagoi raudad i kacujad nägištiba, kut voib sünduda, ozutesikš, hebon kengäd. Praznikal opetihe tehmaha vepsläine tätüine–kaičii kangazpalaižišpäi. Ičeze käzil tehtud tätüižed ilma modota da erimujuižiš sobiš adivod otiba kerdale kodihe pit’käks muštoks da ozaks. Völ melentartuine mastar’–klassan ozuti padanik Tatjana Makarova. Hän eläb da radab Al’ohovščina–küläs. Hänen opendamižen abul adivod iče tegiba padaižid Ojatin savespäi. Mel’he oli mugoine rad lapsile-ki. Tatjana starinoiči: ”Mö otam saved vaiše Ojatin randoilpäi. Mö radam enččiden tradicijoidentradicijoiden mödhe i tegem tradicionaližid padoid. Niil om ühtejitte korktuz’ da leveduz’. Mugažo pirdam savipadaižil tradicionaližid kuvid. Ned oma mustad da vauktad”. Praznikal rahvaz lebaižihe kogonaižen päivän. Galina Okuneva, praznikan adiv sanui: ”Homaičimei ičein narodad – kenenke openzimoiš, kenenke konz-se vastsimoiš”. Ivan Karpov ližazi: ”Tägä voib pagišta ičemoi kelel. Minä elän Piteriš, no pagižen erasiden sebranikoidenke vepsäks”. Päliči kus ičeze ”Elonpu”–praznik oli vedetud Šoutjärves-ki. Praznikad vaumitihe edelpäi: Änižen randal letihe scen da pandihe laučad, vaumitihe möndsijoidmöndsijoid-ki. Praznikan avaiži Šoutjärven vepsän rahvahan hor. Jatksiba pajatandad kalagelaižed kollektivad. ”Pihläine”–pajosebr, mitte sündui muloi Kalages, eziti rahvahale uzid čomid vepsläižid pajoid, a pičuižed lapsed Kalagen školaspäi kargaižiba da pajatiba ühtes ”Pihläine”–fol’klorgruppan pajanikoidenke. Praznikan temaks oli valitud vepsän kirjkelen udessündutamine. Scenan rindal oli pandud sur’ vepsläižen Abekirjan kuva, a tehuzid möto oli pandud ozutezlaudad vanhoiden fotokuvidenke. Niil voi nägištada, mitte ”Elonpu” oli ende, kacta tutabiden vepsläižiden vanhoid fotoid. Šoutjärves necil päiväl vihmui. No šoutjärvelaižed ihastuiba praznikale. Eskai rauhad posadan eläjad ei pöl’gastanugoi kül’mäd säd da tuliba. Anna Ivanovna Kottina muštab kaikuččen ”Elonpun”. Hän sanui: ”Nece meiden praznik om lujas amuine, igäništai. Tuleskeltaze Süvärišpäi. Minä en olnu propustinu ni üht praznikad, kaikuččel praznikal olen oleskelnu’”. Ei unohtagoi tradicijadtradicijad noredki mehed. Äjad tuliba tänna lapsidenke. Praznikan adiv da posadan eläi AnastasijaAnastasija Jevtušenko tuli praznikale ičeze Jeva–tütrenke. Hän sanui: ”Minä tuleskelen kaikuččel vodel praznikale. Nece om minun kanzan tradicii. Ende minä tuleskelin üksnäin, a nügüd’ minai om tütär’, otan kerdale händast. Minä tahtoin, miše hän tedaiži tradicijadtradicijad da pagižiži vepsän kelel”. Šoutjärven praznik jatkui posadan stadional. Päiväine ozuti sädegid, lämbiti mad i rahvaz iloitelihe ehthasai. TradicijanTradicijan mödhe adivod sidoiba lentaižid Elonpuhu da šuhaižiba sille ičeze unid. A ned oma ühtejiččed vepsläižil: änikoikaha Elonpu! Elägaha vepsän kel’!
January 20, 2020 in 23:27
Nataly Krizhanovsky
- changed the text
Keza om praznikoiden aig. Läz kaikuččes vepsän man küläs necil kezal oli ičeze čoma praznik. Rahvaz praznuiči, iloitelihe da lebaižihe. Äivoččen tradicijan mödhe erasiš küliš tehtihe ”Elonpu”–praznikad. Sille om jo enamba koumedkümned vot. Se vedetas erazvuiččiš vepsän man agjoiš i kaikuččes niišpäi se om erine da ičeladuine. Jo kezakus Vidlas vepsän rahvahan suren konferencijan jäl’ges rahvaz kerazihe ”Elonpu”–praznikale. Täl vodel sille anttihe ”Ühten jogen koume ojad”–teman. Surel scenal kargaitihe da pajatadihe kogonaižen päivän. Praznikale tuliba pajo– da kargsebrad Karjalaspäi, Piterišpäi da sen agjoišpäi. Vepsläižed pajod kuluiba edahan scenalpäi. Pit’käd möndrivid ümbärziba praznikan. Tägä mödihe tehmusid tohespäi, čomitesid bronzaspäi, kudotud hurstid. A kut äi oli magukahid paštmižid! Kalitoid da koloboid, magedoid pirgaižid vävule, pirgoid marjoidenke... Tägä-žo voi ostta vepsläšt olut. Näl’ghižid adivoid praznikal ei olend! Om lujas hüvä, miše ”Elonpu”–praznikal adivoiden täht oli tehtud mastar’–klassoid. Voi kacta, kut radab sep Grigorii Dmitrijev. Hän čomašti tagoi raudad i kacujad nägištiba, kut voib sünduda, ozutesikš, hebon kengäd. Praznikal opetihe tehmaha vepsläine tätüine–kaičii kangazpalaižišpäi. Ičeze käzil tehtud tätüižed ilma modota da erimujuižiš sobiš adivod otiba kerdale kodihe pit’käks muštoks da ozaks. Völ melentartuine mastar’–klassan ozuti padanik Tatjana Makarova. Hän eläb da radab Al’ohovščina–küläs. Hänen opendamižen abul adivod iče tegiba padaižid Ojatin savespäi. Mel’he oli mugoine rad lapsile-ki. Tatjana starinoiči: ”Mö otam saved vaiše Ojatin randoilpäi. Mö radam enččiden tradicijoiden mödhe i tegem tradicionaližid padoid. Niil om ühtejitte korktuz’ da leveduz’. Mugažo pirdam savipadaižil tradicionaližid kuvid. Ned oma mustad da vauktad”. Praznikal rahvaz lebaižihe kogonaižen päivän. Galina Okuneva, praznikan adiv sanui: ”Homaičimei ičein narodad – kenenke openzimoiš, kenenke konz-se vastsimoiš”. Ivan Karpov ližazi: ”Tägä voib pagišta ičemoi kelel. Minä elän Piteriš, no pagižen erasiden sebranikoidenke vepsäks”. Päliči kus ičeze ”Elonpu”–praznik oli vedetud Šoutjärves-ki. Praznikad vaumitihe edelpäi: Änižen randal letihe scen da pandihe laučad, vaumitihe möndsijoid-ki. Praznikan avaiži Šoutjärven vepsän rahvahan hor. Jatksiba pajatandad kalagelaižed kollektivad. ”Pihläine”–pajosebr, mitte sündui muloi Kalages, eziti rahvahale uzid čomid vepsläižid pajoid, a pičuižed lapsed Kalagen školaspäi kargaižiba da pajatiba ühtes ”Pihläine”–fol’klorgruppan pajanikoidenke. Praznikan temaks oli valitud vepsän kirjkelen udessündutamine. Scenan rindal oli pandud sur’ vepsläižen Abekirjan kuva, a tehuzid möto oli pandud ozutezlaudad vanhoiden fotokuvidenke. Niil voi nägištada, mitte ”Elonpu” oli ende, kacta tutabiden vepsläižiden vanhoid fotoid. Šoutjärves necil päiväl vihmui. No šoutjärvelaižed ihastuiba praznikale. Eskai rauhad posadan eläjad ei pöl’gastanugoi kül’mäd säd da tuliba. Anna Ivanovna Kottina muštab kaikuččen ”Elonpun”. Hän sanui: ”Nece meiden praznik om lujas amuine, igäništai. Tuleskeltaze Süvärišpäi. Minä en olnu propustinu ni üht praznikad, kaikuččel praznikal olen oleskelnu’”. Ei unohtagoi tradicij adtradicijad noredki mehed. Äjad tuliba tänna lapsidenke. Praznikan adiv da posadan eläi Anastasij aAnastasija Jevtušenko tuli praznikale ičeze Jeva–tütrenke. Hän sanui: ”Minä tuleskelen kaikuččel vodel praznikale. Nece om minun kanzan tradicii. Ende minä tuleskelin üksnäin, a nügüd’ minai om tütär’, otan kerdale händast. Minä tahtoin, miše hän tedaiži tradicij adtradicijad da pagižiži vepsän kelel”. Šoutjärven praznik jatkui posadan stadional. Päiväine ozuti sädegid, lämbiti mad i rahvaz iloitelihe ehthasai. Tradicij anTradicijan mödhe adivod sidoiba lentaižid Elonpuhu da šuhaižiba sille ičeze unid. A ned oma ühtejiččed vepsläižil: änikoikaha Elonpu! Elägaha vepsän kel’!
January 20, 2020 in 23:23
Nataly Krizhanovsky
- changed the text
Keza om praznikoiden aig. Läz kaikuččes vepsän man küläs necil kezal oli ičeze čoma praznik. Rahvaz praznuiči, iloitelihe da lebaižihe. Äivoččen tradicij antradicijan mödhe erasiš küliš tehtihe ”Elonpu”-–praznikad. Sille om jo enamba koumedkümned vot. Se vedetas erazvuiččiš vepsän man agjoiš i kaikuččes niišpäi se om erine da ičeladuine. Jo kezakus Vidlas vepsän rahvahan suren konferencij ankonferencijan jäl’ges rahvaz kerazihe ”Elonpu”-–praznikale. Täl vodel sille anttihe ”Ühten jogen koume ojad”-–teman. Surel scenal kargaitihe da pajatadihe kogonaižen päivän. Praznikale tuliba pajo-– da kargsebrad Karjalaspäi, Piterišpäi da sen agjoišpäi. Vepsläižed pajod kuluiba edahan scenalpäi. Pit’käd möndrivid ümbärziba praznikan. Tägä mödihe tehmusid tohespäi, čomitesid bronzaspäi, kudotud hurstid. A kut äi oli magukahid paštmižid! Kalitoid da koloboid, magedoid pirgaižid vävule, pirgoid marjoidenke... Tägä-žo voi ostta vepsläšt olut. Näl’ghižid adivoid praznikal ei olend! Om lujas hüvä, miše ”Elonpu”-–praznikal adivoiden täht oli tehtud mastar’-–klassoid. Voi kacta, kut radab sep Grigorii Dmitrijev. Hän čomašti tagoi raudad i kacujad nägištiba, kut voib sünduda, ozutesikš, hebon kengäd. Praznikal opetihe tehmaha vepsläine tätüine-–kaičii kangazpalaižišpäi. Ičeze käzil tehtud tätüižed ilma modota da erimujuižiš sobiš adivod otiba kerdale kodihe pit’käks muštoks da ozaks. Völ melentartuine mastar’-–klassan ozuti padanik Tatjana Makarova. Hän eläb da radab Al’ohovščina-–küläs. Hänen opendamižen abul adivod iče tegiba padaižid Ojatin savespäi. Mel’he oli mugoine rad lapsile-ki. Tatjana starinoiči: ”Mö otam saved vaiše Ojatin randoilpäi. Mö radam enččiden tradicij oidentradicijoiden mödhe i tegem tradicionaližid padoid. Niil om ühtejitte korktuz’ da leveduz’. Mugažo pirdam savipadaižil tradicionaližid kuvid. Ned oma mustad da vauktad”. Praznikal rahvaz lebaižihe kogonaižen päivän. Galina Okuneva, praznikan adiv sanui: ”Homaičimei ičein narodad – kenenke openzimoiš, kenenke konz-se vastsimoiš”. Ivan Karpov ližazi: ”Tägä voib pagišta ičemoi kelel. Minä elän Piteriš, no pagižen erasiden sebranikoidenke vepsäks”. Päliči kus ičeze ”Elonpu”-–praznik oli vedetud Šoutjärves-ki. Praznikad vaumitihe edelpäi: Änižen randal letihe scen da pandihe laučad, vaumitihe möndsij oidmöndsijoid-ki. Praznikan avaiži Šoutjärven vepsän rahvahan hor. Jatksiba pajatandad kalagelaižed kollektivad. ”Pihläine”-–pajosebr, mitte sündui muloi Kalages, eziti rahvahale uzid čomid vepsläižid pajoid, a pičuižed lapsed Kalagen školaspäi kargaižiba da pajatiba ühtes ”Pihläine”-–fol’klorgruppan pajanikoidenke. Praznikan temaks oli valitud vepsän kirjkelen udessündutamine. Scenan rindal oli pandud sur’ vepsläižen Abekirjan kuva, a tehuzid möto oli pandud ozutezlaudad vanhoiden fotokuvidenke. Niil voi nägištada, mitte ”Elonpu” oli ende, kacta tutabiden vepsläižiden vanhoid fotoid. Šoutjärves necil päiväl vihmui. No šoutjärvelaižed ihastuiba praznikale. Eskai rauhad posadan eläjad ei pöl’gastanugoi kül’mäd säd da tuliba. Anna Ivanovna Kottina muštab kaikuččen ”Elonpun”. Hän sanui: ”Nece meiden praznik om lujas amuine, igäništai. Tuleskeltaze Süvärišpäi. Minä en olnu propustinu ni üht praznikad, kaikuččel praznikal olen oleskelnu’”. Ei unohtagoi tradicij ad noredki mehed. Äjad tuliba tänna lapsidenke. Praznikan adiv da posadan eläi Anastasij a Jevtušenko tuli praznikale ičeze Jeva-–tütrenke. Hän sanui: ”Minä tuleskelen kaikuččel vodel praznikale. Nece om minun kanzan tradicii. Ende minä tuleskelin üksnäin, a nügüd’ minai om tütär’, otan kerdale händast. Minä tahtoin, miše hän tedaiži tradicij ad da pagižiži vepsän kelel”. Šoutjärven praznik jatkui posadan stadional. Päiväine ozuti sädegid, lämbiti mad i rahvaz iloitelihe ehthasai. Tradicij an mödhe adivod sidoiba lentaižid Elonpuhu da šuhaižiba sille ičeze unid. A ned oma ühtejiččed vepsläižil: änikoikaha Elonpu! Elägaha vepsän kel’!
September 30, 2019 in 22:07
Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Keza om praznikoiden aig. Läz kaikuččes vepsän man küläs necil kezal oli ičeze čoma praznik. Rahvaz praznuiči, iloitelihe da lebaižihe.
Äivoččen tradicij an mödhe erasiš küliš tehtihe ”Elonpu”-praznikad. Sille om jo enamba koumedkümned vot. Se vedetas erazvuiččiš vepsän man agjoiš i kaikuččes niišpäi se om erine da ičeladuine.
Jo kezakus Vidlas vepsän rahvahan suren konferencij an jäl’ges rahvaz kerazihe ”Elonpu”-praznikale. Täl vodel sille anttihe ”Ühten jogen koume ojad”-teman. Surel scenal kargaitihe da pajatadihe kogonaižen päivän. Praznikale tuliba pajo- da kargsebrad Karjalaspäi, Piterišpäi da sen agjoišpäi.
Vepsläižed pajod kuluiba edahan scenalpäi. Pit’käd möndrivid ümbärziba praznikan. Tägä mödihe tehmusid tohespäi, čomitesid bronzaspäi, kudotud hurstid. A kut äi oli magukahid paštmižid! Kalitoid da koloboid, magedoid pirgaižid vävule, pirgoid marjoidenke... Tägä-žo voi ostta vepsläšt olut. Näl’ghižid adivoid praznikal ei olend!
Om lujas hüvä, miše ”Elonpu”-praznikal adivoiden täht oli tehtud mastar’-klassoid. Voi kacta, kut radab sep Grigorii Dmitrijev. Hän čomašti tagoi raudad i kacujad nägištiba, kut voib sünduda, ozutesikš, hebon kengäd. Praznikal opetihe tehmaha vepsläine tätüine-kaičii kangazpalaižišpäi. Ičeze käzil tehtud tätüižed ilma modota da erimujuižiš sobiš adivod otiba kerdale kodihe pit’käks muštoks da ozaks.
Völ melentartuine mastar’-klassan ozuti padanik Tatjana Makarova. Hän eläb da radab Al’ohovščina-küläs. Hänen opendamižen abul adivod iče tegiba padaižid Ojatin savespäi. Mel’he oli mugoine rad lapsile-ki. Tatjana starinoiči: ”Mö otam saved vaiše Ojatin randoilpäi. Mö radam enččiden tradicij oiden mödhe i tegem tradicionaližid padoid. Niil om ühtejitte korktuz’ da leveduz’. Mugažo pirdam savipadaižil tradicionaližid kuvid. Ned oma mustad da vauktad”.
Praznikal rahvaz lebaižihe kogonaižen päivän. Galina Okuneva, praznikan adiv sanui: ”Homaičimei ičein narodad – kenenke openzimoiš, kenenke konz-se vastsimoiš”. Ivan Karpov ližazi: ”Tägä voib pagišta ičemoi kelel. Minä elän Piteriš, no pagižen erasiden sebranikoidenke vepsäks”.
Päliči kus ičeze ”Elonpu”-praznik oli vedetud Šoutjärves-ki. Praznikad vaumitihe edelpäi: Änižen randal letihe scen da pandihe laučad, vaumitihe möndsij oid-ki. Praznikan avaiži Šoutjärven vepsän rahvahan hor. Jatksiba pajatandad kalagelaižed kollektivad. ”Pihläine”-pajosebr, mitte sündui muloi Kalages, eziti rahvahale uzid čomid vepsläižid pajoid, a pičuižed lapsed Kalagen školaspäi kargaižiba da pajatiba ühtes ”Pihläine”-fol’klorgruppan pajanikoidenke.
Praznikan temaks oli valitud vepsän kirjkelen udessündutamine. Scenan rindal oli pandud sur’ vepsläižen Abekirjan kuva, a tehuzid möto oli pandud ozutezlaudad vanhoiden fotokuvidenke. Niil voi nägištada, mitte ”Elonpu” oli ende, kacta tutabiden vepsläižiden vanhoid fotoid.
Šoutjärves necil päiväl vihmui. No šoutjärvelaižed ihastuiba praznikale. Eskai rauhad posadan eläjad ei pöl’gastanugoi kül’mäd säd da tuliba. Anna Ivanovna Kottina muštab kaikuččen ”Elonpun”. Hän sanui: ”Nece meiden praznik om lujas amuine, igäništai. Tuleskeltaze Süvärišpäi. Minä en olnu propustinu ni üht praznikad, kaikuččel praznikal olen oleskelnu’”.
Ei unohtagoi tradicij ad noredki mehed. Äjad tuliba tänna lapsidenke. Praznikan adiv da posadan eläi Anastasij a Jevtušenko tuli praznikale ičeze Jeva-tütrenke. Hän sanui: ”Minä tuleskelen kaikuččel vodel praznikale. Nece om minun kanzan tradicii. Ende minä tuleskelin üksnäin, a nügüd’ minai om tütär’, otan kerdale händast. Minä tahtoin, miše hän tedaiži tradicij ad da pagižiži vepsän kelel”.
Šoutjärven praznik jatkui posadan stadional. Päiväine ozuti sädegid, lämbiti mad i rahvaz iloitelihe ehthasai.
Tradicij an mödhe adivod sidoiba lentaižid Elonpuhu da šuhaižiba sille ičeze unid. A ned oma ühtejiččed vepsläižil: änikoikaha Elonpu! Elägaha vepsän kel’!