VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Todesine vepsläine naine

history

October 16, 2021 in 15:54 Nataly Krizhanovsky

  • changed the author of the source
    from Anastasia Jevtušenko
    to

October 23, 2019 in 16:07 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Vepsän kulʼtursebran Jubilejaks: Necil kerdal starinoičem teile vepsläižen naižen polhe Šoutjärvespäi. Hänen nimi om Nina Konstantinovna Rembot. Hän om todesine vepsläine, hüvä opendai, enzne školan pämez’ da muite lujas hüväsüdäimeline ristit. Nina Konstantinovna om sündunu vodel 1942 Belozersk-lidnaha, mitte sijadase Vologdan agjas. Sihe Nina Konstantinovnan mamad evakoitine voinan aigan. Maman jured oma Kaskez-küläspäi. Hän oli vepsläine. Mam radoi opendajan da kazvatajan. Hän kaiken aigan starinoiči tütrele školan polhe i nened starinad igäks jäiba Nina Konstantinovnan muštho. Vodel 1944 Nina Konstantinovna mamanke pördihe Kaskez-külähä. Tatoi koli voinan aigan. Nina Konstantinovna openzihe Šoutjärven školas. Hän lopi 10 klassad. Hän openzihe hüvin, attestatas om vaiše kaks’ 4-arvsanad. Jäl’ges školad Nina Konstantinovna lopi Petroskoin pedagogižen radmahttehnikuman i sai ”augotižškolan opendai”-professijan. Händast oigetihe radmaha Krivoi Navolok-külähä, mitte oli Änižjärven rajonas läz Ladva-vetka-küläd. Nece oli meckülä i pigai se saubatihe. Jäl’ges Nina Konstantinovna radoi opendajan da openduzohjandajan Lesnoi-küläs, no škol mugažo saubatihe. Siloi Nina Konstantinovna päti ajada maman kodimale Kalag’-külähä i radoi sigä augotižškolan opendajan. Sil aigal hän lopi Petroskoin pedagogižen institutan i sai mantedon opendai-professijan. Ühten voden institutan jäl’ghe Nina Konstantinovna radoi Šoutjärven školas, no jäl’ges pördihe Kalagen školha. Sigä hän radoi školas openduzohjandajan da vedi mantedod. Vodel 1975 Kalagen školan pämez’ Nina Nikitična Jarkojeva läksi küläspäi i Nina Konstantinovna tuli hänen sijale. Hän radoi školan pämehen 19 vot. Nina Konstantinovna om üks’ nenišpäi opendajišpäi, ken ezmäine zavodi opeta lapsid vepsän kel’he školas. Minä küzuin školan openikoil, miččen pämehen da opendajan oli Nina Konstantinovna. Kaik minei sanuiba ühthe än’he, miše Nina Konstantinovna om tark da küzui opendai i ohjandai, holekaz da naiželine naine. Jelizaveta Jevgenjevna Haritonova sanui: ”Nina Konstantinovnal om todesine vepsläine taba, hänes tundub mugoine ”vepsän naižen matriarhat”. Školas kaiken aigan oli puhtaz da kodikaz. Hän navedi, miše kaik oliži ičeze sijal. Kaiken aigan hän küzeli, kut azjad oma. Hän paksus ajeli mamannoks Šoutjärvehe, lujas armastab ičeze plem’annikoid – sizaren poigid. Hän om radonnavedii da tahtokaz ristit. Nina Konstantinovna om todesine vepsläine naine!” Svetlana Pasʼukova openzihe Nina Konstantinovnanke ühtes klassas. Naku, mi hän johtutab: ”Mö Ninake ühtes lopim Šoutjärven školan, kus eliba čomad tradicijad i oliba hüväd opendajad. Sikš, konz tuli aig valita eloradod, oli jo sel’ged, keneks mö tahtoim tehtas. Ei muite Nina Konstantinovna tegihe školan pämeheks-ki. Kut enzne Karjalan valdkundan Opendusen ministerstvan radnik, voin sanuda, miše školan kollektiv, mittušt ohjanzi Nina Konstantinovna, oli kaiken vaumiž tartta miččehe-ni udehe azjaha. I tegi sen lujas hüvin. Ezmäižed vepsän kelen tundijoiden konkursad mäniba Kalagen školas. Ezmäižid rahalahjoid i grantoid mugažo anttihe Kalagen školan kollektivale. Opendajile lujas abuteliba vanhembad. Nina Konstantinovna oli äitedoižen, küzujan ohjandajan. Pagištes Nina Konstantinovnanke minä küzuin: ”Mitte kaikid ozakahamb päiv oli sinun elos?”. Hän sanui meletamata: ”Rad školas!” Vodel 1994 Nina Konstantinovna Rembot tuli Vepsläižen volostin pämeheks i necen polhe hän starinoiči minei vähän. No om ristit, kudamb radoi hänenke ühtes. Nece om Zinaida Ivanovna Strogalščikova, hän starinoiči minei: ”Nina Konstantinovnanke mö tundištimoiš 1980-voziden lopus, konz Karjalas vaiše zavodihe vepsän kelen opendamine. Hän oli Kalagen školan pämehen. Tabal hän om todesine vepsläine, ustavakaz, azjakaz da lujas uskoline. Mö nügüd’-ki tedam, miše vepsän kelen opendamine školas rippub školan pämehespäi. Nina Konstantinovna ezmäi kaikid tegi muga, miše vepsän kel’ oli kuti predmet openduzplanas. Hän, kut i toižed aktivistad, mugomad kut R.P.Lonin, A.P.Maksimov, R.F. Maksimova, P.P.L’ovkina, om todesine vepsläine henged möto. Ezmäižid vepsän kelen urokoid vedi Rürik Petrovič Lonin. Vodespäi 1988 vepsän kelen opendamine zavodihe Šoutjärven da Kalagen školiš. Vepsän kel’t openziba 59 openikad, a kahtes vodes päliči – 140 openikad. Siloi Vepsän kul’tursebrale tuli mel’ tehta üksjäine opendamižen sistem vepsläižen rahvahan täht da tehta vepsän kelen openduzmahton keskuz, miččele oli tarbiž kirjutada vepsän kelen openduzkirjoid. Nece azj tuli mel’he Venäman opendamižen ministerstvale. Vodel 1992 oli tehtud specialine radjouk, miččehe mülüiba Nina Konstantinovna Rembot i Viktor Petrovič Jeršov – Vidlan školan pämez’. Hö ajeliba Karjaladme da pagižiba küliden eläjidenke, miše tarbiž opeta vepsän kel’t školiš. Siloi oli jüged elonaig, politikan pämehed paksus vajehtihe i kundaline rad mäni Vepsän kul’tursebran abul, muga nügüd’-ki om. Nina Konstantinovna siloiki oli azjakahan ohjandajan. I konz tuli mel’ tehta Vepsläine volost’, ka kaik meiden aktivistad pätiba, miše pämehen pidab olda Nina Konstantinovna Rembotale. Ei olend nimittušt kahteldust, miše ristitud ei änestagoi händast”. Hänen polespäi nece oli lujas rohked tego. Nina Konstantinovna sil aigal oli ezmäine naine, kudamb tegi mugoižen tärktan azjan. Konz Volost’ saubatihe, Nina Konstantinovna tuli Kalagen školha vedämaha mantedod. Vaiše vodel 2005 hän läksi pensijale. Hän radoi školas 39 vot. Hänel oma mugomad nagradad, kut ”Значок за творческий педагогический труд”, ”Отличник народного просвещения”, ”Учитель-методист” – kucund, ”Почётная грамота РК”. Toivotan hänele tervhut da ozakast elod. Nina Konstantinovna om todesine vepsläine, hän om hüvä ezikuva kaikile!