Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Šattuu šitä kaikkie
Source:
Oma mua. № 43, 2019, p. 11
Šattuu šitä kaikkie
Karelian Proper
New written karelian
Joukošša još jotai, elämäššä kaikkie.
Oli miula 20 vuotta, kun ruavoin Ponkalahen klubilla ta kirjaštošša. Šiih aikah šielä vielä oli kauppa, sovhosin prikatin konttuuri ta kinuoki illoilla näytettih. Kouluo ta internattie ei enämpi ollun.
Šiitä kinon jälkie miun piti panna klubi kiini ta aštuo kylän piäh Saara-täjin luo korttierilla. Kyllä šitäi varautti šykšyllä ta talvella pimieššä, jotta sruastie. Kalmismuan kautti še kutaš kuinki, a kun hukkalauma järvellä loikki ta ulvo melko läššä… No, Jumala varjeli…
Pappa ta mamma poikien kera oli jo šiirrytty Tollošta Vuokkiniemeh, ta mie toko lepopäivinä aštuo-juošša lipšutin šinne. Kylläi kulu kenkien pohjat!
Kerran aššun šyyšhuomenekšella aikaseh kapulašiltua šuošta poikki, a ieššä tiellä hirvi šeisou. Šuuri, jotta sruastie! No mitä ruatua? Jälelläh myöštyö ei himottais, a še hirvi ei ni liikaha tieltä, kaččuo vain mol’l’ottau. Miula oli ašeista vain pikku čotat, niitä helyytän ta karjun:
– Mie šilma en häiriče, elä i šie milma koše! Mäne pois tieltä, anna miun männä!
Ta niin še kaččo miuh ta läksi jälelläh meččäh.
Vielä kerran nävin hirveštä kauhuo, no šilloin en yksin ollun hot’ah. Ajoin toisien matkuštajien kera himinautošša kuusovašša presenttikaton alla kevättalvella Kalevalašta Vuokkiniemeh.
Ieššä tuaš hirvi tiellä, ei piäššä pikku autuo, kozlikkua, Vuokkiniemeštä. Šiäret vereššä hankešta, višših hukat oli ajettu. Kapeillah autuo takou. Meijän šohveri kiänti auton, jotta hirvi tieltä ajua. A še kun nousi takajaloillah ta alko pommittua etujaloilla! Presentti halki!
Mie šilmät umpeh – šurmua vuotan. Vierellä istu šemmoni helpponi poikamieš, geologi, ta milma rauhottau, jotta kyllä mie ičelläni šiut šuojuan. Šenki kerran piäsimä pahoin pakoin kuitenki, mäni še hirvi meččäh!