Texts

Return to review | Return to list

Vepsläižile baboile omištadud eht

history

February 06, 2020 in 11:37 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Läm’ vastuz mäni Agricultureklubas, kus pidetas erazvuiččid kul’turehtoid. Täl kerdal neciš čomas sijas kerazihe vepsläižed i toižed adivod, kelle om melentartušt vepsän kul’tur. Praznikan aigan lugetihe runoid, tehtihe mastar’-klass, ozutadihe spektakl’, kului čoma muzik. Azjtegon sädajin oliba ”Nevond”- organizacii, ”Periodika”-paindišt i ”Kodima”-lehtesen redakcii. Nece azjtego kerazi äi adivoid, sebranikoid, tutabid, mö eskai em meletanugoi, miše tuleb muga äi rahvast. Necišpäi hengel-ki oli läm’, ved’ kaikid nenid ristituid ühtenzoitab üks’ azj – armastuz ičeze rahvahaze, sen kul’turaha da kodikel’he. Oli mel’he nähta meiden aktivižid vepsläižid baboid, kudambad tuleba kaikuččele azjtegole, mitte koskeb vepsän rahvast. Hö oma todesižed vepsän kul’turan i tradicijoiden kaičijad. Heiden täht oli tehtud lujas melentartuine programm. Runoilii Oleg Mošnikov lugi runoid ičeze baboin polhe. Laps’aigan hän paksus oleskeli baboinno adivoiš i baboi kacui händast. Hänen baboi oli vepsläine. Hän mahtoi tervehtoitta ristituid. Oleg lujas armasti ičeze baboid. Sur’ armastuz i lämäd johtutesed baboin polhe tunduba hänen runoiš. Agriculture-kluban pämez’ Natalja Jermolina mugažo lämäs starinoiči iceze baboin polhe. Hän oli vepsläine kovan tabanke. Muhaten Natalja johtuti baboin nevondoid da sanoid, miččid nügüd’ iče paksus otab paginaha. Hänen baboi Jelena Andrejevna Morozova lujas painasti hänen eloho, kacundaha miruhu. Melentartuižen starinan Nataljan baboin polhe tö voit lugeda ”Kodima”-lehtesen lehtpolil (№ 9, 2014). Kundeltes runoid, starinoid baboiden polhe adivoid kuctihe ühtnemaha mastar’-klassaha, miččen vedi Margarita Kern. Naižed i mehed surel tahtol tartuiba radho. Kaikil läksiba lujas čomad vepsläižed tätüižed-kaičijad. Kaikid tulnuzid adivoid ihastoiti ”Kukirikku”-lingvoteatr. Nored akt’orad ozutiba scenal ozutelusen vepsän kelel nügüdläižiden tehnologijoiden polhe. Hö pit’kha vaumičesoiš neche azjaha, holduiba. I nece om sel’ged, ved’ nece oli heiden ezmäine ezituz scenal. Hö ozutiba kacujile akt’oranmahtod i kut hüvin voiba pagišta kodikelel. Čomid dekoracijoid vaumiči taidehpirdai Ksenia Trofimova. Spasib hänele sures panendas lingvoteatran radoho. Nägub, miše norile om mel’he mugoine openduzmaht vepsän kel’he. Hö surel tahtol tuleba repeticijoile. Meletan, miše kel’teatr om hüvä idei i voimuz, miše pagišta kodikelel, tundištadas rahvahan kul’turanke, mel’dütoitta norištod vepsän kelen opendamižes. Kaiken ehtan kului čoma muzik. Ristitud kosketihe toine toiženke, joiba čajud paštatesenke, hüvin mänetiba aigad. Mugažo praznikan aigan adivod voiba ostta ”Periodika”-paindišton kirjoid i ”Kiva”-studijan tavaroid. Ehtan lopus adivoiden edes ezini ”Noid”-folkgrupp. Oli lujas čoma eht. Pidab paksumba tehta mugoižid vastusid. Ned oma tarbhaižed, miše kerata vepsläižid ühthe, kosketadas kodikelel. Nece eht ozuti, miše vepsän kel’ i kul’tur eläba, vepsläižiden keskes om äi lahjakahid ristituid, noril om taht opeta vepsän kel’t . Jose nece ei ole päazj!