Texts
Return to review | Return to list
Internet auttau rahvastu enämbäl arvostua roindukohtii
history
October 15, 2021 in 00:48 Nataly Krizhanovsky
- changed the author of the source
from NATALJA ANTONOVA
to
February 07, 2020 in 12:43 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Ylä-Videlen rahvas akkiloijah omua histouriedu. Kaksi kuudu tagaperin vk.com-verkoh on suadu joukko “Ylä-Videlen hieru”. Suau vai kummeksie, kui terväh se suittau omua mieldykiinnittäjiä syväindyö. Läs puoldutostu sadua ristikanzua ollah lähestymäs omii kandujuurii da omii kodikohtii. Joukkoh nägyvästi liženöy uuttu rahvastu. Yhtäpäi internet levendäy rajoi, tossapäi auttau ristittyzile lähestyö toine tostu. Vkontakteverkos jo suau nähtä äijy karjalastu kyläjoukkuo. Pošti jogahizel hierul on oma internetsivusto – kelle se on suurembi, kelle pienembi. Osobi oldas mainittavat net, kudamii luajitah hävinnyzien kylien mustokse, kudamis nägyviä elaigua jo ei ole. Moizet sivut ollah tävvet kargieloi sanoi, lämmii mustelmii da žiälöiččemizii. Anuksen piiris olii Ylä-Videlen kylä on kudakui hengis: talvel vähembäl, kezäl enämbäl. Kezän aigua talvekse uinotetus talois nävytäh pihal hälizijät rahvas, kuduat tavoitetah pidiä omii petiššii da pihoi ruokos, ižändöijäh omii muakohtii. Vačču ihastuu moizen nähtyy… Moinegi on Nesterovan L’ubov’ F’odorovnan oza. Inehmine rodivui da kazvoi Ylä-Videlen Pikkoila-kyläzeh, a kaiken ruadoijän jo oman perehenke eli Vieljärvel. Inehmine ruadoi Vieljärven školas ven’an kielen da literatuuran opastajannu. Eläkkehele lähtiettyy häi endisty puaksumbi rubei käymäh kodoilah Pikkoilah. L’ubov’ F’odorovnua rouno vedäy sinne. Aigazel kezäl hyö ukkohke lähtietäh elämäh Pikkoilah da tullah järilleh Vieljärvel jo myöhäzel sygyzyl, vai talven aijakse. Tänä sygyzyn L’ubov’ F’odorovna Nadežda-tyttärehke luajittih Vkontakte-saital ynnällizen suuren sivuston “Ylä-Videlen hieru / Verhn’aja Vidlitsa”. Sivusto on täyzi kerdomuksii pienien kyläzien mennyzis aijois, ristittyzien mustelemii, perehzuakkunoi, fotokuvii, runoloi, pajoloi, arhiivumaterjualoi. Sanommo, mieli on lugie da vahnoi suomelazien fotokuvii myöte kaččuo, kui tägäläzet rahvas elettih voinan aigua, kui oldih “suomelazien ual”. Rahvas mielihyväl kirjutetah, midä aigua Ylä-Videlen rahvas eletäh nygöi, midä ruatah, mittumii juhlii da vastavuksii pietäh. Erähät tuvvah ezile tiedoloi omien sugupuuloin tutkimizeh niškoi. Muitegi, kodialovehtiijot ollah enzisijas täs joukos. Enne, vie nevvostovallan aigua nämmis kohtis oli äijy kylästy da huutorua: Pikkoila, Ahpinmägi, Alango, Mägeveh… Ga 1930-vuozien aigua jo rodih suuri Ylä-Videlen kylä. Pienembien kyläzien nimityksii jiäbi vai mustella. Internet auttau rahvastu enämbäl hinnastua roindukohtii da tiediä niilöis. Joukon enimät rahvas jo ei eletä Ylä-Videlen kohtis, ga tämän kauti suahah kuda. Midä tiijustua, mustella da sanella toizile. Joukon avuandu verkoh, sen jogapäiväine piendy da rahvahan yhteh suandu on suuri da konkreettine Nesterovan L’ubov’ F’odorovnan ruado.