Texts
Return to review
| Return to list
Napernuz’ da uskond lujas abutaba elos
history
October 14, 2021 in 19:27
Nataly Krizhanovsky
- changed the author of the source
from Darja Švecova
to
May 23, 2020 in 22:18
Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Vepsläižiš küliš nügüd’-ki eläba ristitud, ked pagižeba vepsän kelel, kenen muštos eläba enččed rahvahan verod da tradicij ad. Üksʼ heišpäi om čoma kalagelaine ak Nina Iljinična Malkova , enzne Ščerbakova (Ščerbhine). Meletan, küläs ei ole ni üht ristitud, ken ei tundiži händast.
Nina Iljiničnan jured oma vepsläižes Kalag’-posadaspäi. Hänen laps’aig mäni varukahal voinan aigal. Nina Iljinična Malkova om sündnu vodel 1941. Kacmata sihe, miše voinan polhe Nina Iljinična voib sanuda vaiše mamoin da baboin starinoiden mödhe, hänen sanoiš nügüd’-ki om varaiduz da kibu.
Nina Iljinična Malkova johtutab: ”Edel kanz oli sur’. Vanhembad oliba Kalagespäi. Mamal oli nel’l’ last. Tatoi ezmäi voinal oli, a sid’ pördihe tagaze. Bab oli, tatan mam. Hän koli, konz hänele oli 88 vot. Bab kaiken aigan eli meidenke, äjan abuti. Minä rodimoi voinan aigan. Finnad tuliba 28. päiväl sügüz’kud vodel 1941, a minä rodimoi 1. päiväl redukud vodel 1941. Kut mamoi da baboi starinoičiba, bombtihe tägä, bombid randaspäi pästeltihe. Bombtandan aigan kaik ristitud posadaspäi tuleskeliba mij ale. Meil oli sur’ pert’, kaks’žiruine. Mamoi paneskeli mindai päčin alle. Sid’ hän rindale ištuihe, a minä päčin al olin. Päčiš om mugoine sij a, kuna pandihe käzipäikoid kuivha. Naku mam mindai sinna i peiteskeli. Mugoine aig oli. Finnad eliba posadas. Äjid evakuoitihe Kalagespäi, a mö jäim tänna. Ka hüvin i tegim... Nece barž, miččel ristitud evakuoitihe toižehe sij aha, upsi ani ristituidenke. Minä en mušta necidä, kai ken mam da bab starinoičiba.
Tatoi pördihe vodel 1944, Süverin polespäi. Milei oli nel’l’ vot, no necen minä hüvin muštan. Tuli tat, ištuihe sij ale, kus čai pandihe, i sanui: ”Tule tatanno...”, a minä sanuin: ”Sinä ed ole minun tat, minun tat om voinal”, varaižin minä. Tat tuli bol’nii, hänel oli vacan läžund, i jo vodel 1953 hän koli. Hän nikonz ei starinoičend, kus hän oli voinan aigan, midä tegi sigä. A minä olin penikaine, iče en küzelend.”
Jäl’ghe voinad Kalag’-posadas eli lujas äi ristituid. Kaikuččes kanzas oli viž da kuz’ last. Lapsed käveliba päivkodihe da školha, a vanhembad kaiken oliba radol. Äjad posadan eläjad radoiba kolhozas, pidiba kodiživatoid. Nina Iljinična Malkova sanub: ”Dengoid ei olend äi. Mamoi radoi kolhozas, batogaižiš, a bab oli kodiš, sai pensij an – 9 rubl’ad poigas, kudamb riktihe voinas. Dengoid ei sanugoi kolhozas, a sügüzel, konz kerazihe kaik pöudoil, anttihe miččid-ni juvid: kagrad vai rugišt. Kodiš oli kivi, miše jouhta. Tauknad tehtihe. A sid’ pašttihe plotuid, kalitoid, kürzid, kurnikoid kalanke. Kodiš lämid valencoid tehtihe villaspäi, noskid kudoskeltihe. Muga eletihe-ki. ”
Aigan mändes Nina Iljinična Malkova iče tegihe hüväks emägaks da mamaks. Nina Iljiničnan kanzan pert’ om ani sur’ da čoma. Hüvä emäg da ižand kaiken pidäba hol’t siš da tegeba sen vaiše parembaks. No ezmä i Nina Malkovan kanz eli eda han Vep sän malpäi, Uralas. Hänel om kaks’ tütärt: Irina i Nadežda. Ezmäine Irina-tütar, om sündnu Uralaha, Čel’abinsk-lidnaha. Nina Iljinična johtutab: ”Sil aigal minä openzimoi agranomaks Sortavala-lidnas. Sigä služi minun tulii mužik. Hän oli Čel’abinsklidnaspäi. Nimidä minä en varaidand. Tundištimoš, tegim svad’ban tägä i läksim elämaha Uralaha. Kaks’ vot elim da pördimoiš Kalagehe.”
Nina Iljinična Malkova om todesine radonnavedii da melekaz ristit. Eskai lähttes lebule, hän ei voi ištta radota. Nina Iljinična poimib da tegeb čomid kuvid ičeze käzil. Nece rohked da tahtokaz ak ozutab, miše ristituiden napernuz’ da uskond lujas abutaba elos.