Texts

Return to review | Return to list

Agd’an St’opan

history

June 01, 2020 in 09:46 Нина Шибанова

• changed the text
  – Nu nügü agdimaine d’iäi. Agdimaine. – Agd’an St’opanan. St’opanan net. – Pereh? St’opanan pereh oli muguoine, pereh oli... Oli heit, kačo St’opanakse kirguttih, minä vie muštan vähäižel tožo D’akun Timuoin vel’l’i oli ka moin oli pitke starikke hard’uoikaz oli muguoine. Se oli Simaništos oli nainu... Siidniemez nain oli, pieni akaine oli se muguoine. Poige oli Mikki, toine Peša da siit tütär oli, Daša Kondruoin Fed’all oli häi miehel kudai. Vod enzimäine akke, vot se nečil oli, toine akke se Lidžmil otettu Sieni-korolin tütär. Nu vot. Siit se Daša kuoli, vot, St’opanihke se d’iäi. Katti St’opanall oli miehel Sekon. A siit Peša tožo nai, sen otti L’evoskam Marin. Siit Peša kuoli, Mari d’iäi, i Mar’ on nügü hengis. Vot. Hänele rodittiheze, kačo, poigat: Fed’a on, Min’a on da siit Man’a om vie. Suadu hänel ”Pühä Miikkulan” [nagro]. Pešaz d’iäi... (oi mi olnou d’o toine tütär on vie sigä) Fed’a da siitem Min’a. Min’a voinile kuoli. Nu a siid Oša se on Gumbaručeil miehel. Nu a Man’a se, vaskiden naglaižidenker suadu, Priäžäz eläu, neidištäu ei olnu miehel eigoni mida, vot. Nu, a Mari hengiz, muga sid eläu. Nu, a St’opanihke, kačo, tožo miehele, a Mikil, kous häi iče Mikki, kačo, kuoli da kai. Üks oli Nataša, da siid oli toine n’eičükäine, kuolttih, neičük. A Nataša mäni Paulounan ker Ser’gövän Griišale... Paulouna se mäni Mikin akke miehele, siit Ser’göväz eli. Da siit tožo, akuacaispiäi tul’d’ih, kuol’t’t’ih. A Nataša on se hengis se, Mikin tütär, Agd’an St’opanan prikol’en’ait eläu... oi, l’esopuntal entiä, kuz eläu. Vot, Ol’oškam Min’kale mäni miehele (Min’ka hänen lükäiži), a siid nügü ni männü ni kunna miehele, eläu häi tüttäriden ker, lapsit kaččou sigä. Oi, en d’o tiedä, kuz on l’esopuntte, Siämärven taga, kuz olnou sigä Kuudamal. Vot sigä ruadau da sigä eläugi. A siid heiden i prikol’eenii kai.

June 01, 2020 in 09:45 Нина Шибанова

• changed the text
  – Nu nügü agdimaine d’iäi. Agdimaine. – Agd’an St’opanan. St’opanan net. – Pereh? St’opanan pereh oli muguoine, pereh oli... Oli heit, kačo St’opanakse kirguttih, minä vie muštan vähäižel tožo D’akun Timuoin vel’l’i oli ka moin oli pitke starikke hard’uoikaz oli muguoine. Se oli Simaništos oli nainu... Siidniemez nain oli, pieni akaine oli se muguoine. Poige oli. Mikki, toine Peša da siit tütär oli, Daša Kondruoin Fed’all oli häi miehel kudai. Vod enzimäine akke, vot se nečil oli, toine akke se Lidžmil otettu Sieni-korolin tütär. Nu vot. Siit se Daša kuoli, vot, St’opanihke se d’iäi. Katti St’opanall oli miehel Sekon. A siit Peša tožo nai, sen otti L’evoskam Marin. Siit Peša kuoli, Mari d’iäi, i Mar’ on nügü hengis. Vot. Hänele rodittiheze, kačo, poigat: Fed’a on, Min’a on da siit Man’a om vie. Suadu hänel ”Pühä Miikkulan” [nagro]. Pešaz d’iäi. (oi mi olnou d’o toine tütär on vie sigä) Fed’a da siitem Min’a. Min’a voinile kuoli. Nu a siid Oša se on Gumbaručeil miehel. Nu a Man’a se, vaskiden naglaižidenker suadu, Priäžäz eläu, neidištäu ei olnu miehel eigoni mida, vot. Nu, a Mari hengiz, muga sid eläu. Nu, a St’opanihke, kačo, tožo miehele, a Mikil, kous häi iče Mikki, kačo, kuoli da kai. Üks oli Nataša, da siid oli toine n’eičükäine, kuolttih, neičük. A Nataša mäni Paulounan ker Ser’gövän Griišale... Paulouna se mäni Mikin akke miehele, siit Ser’göväz eli. Da siit tožo, akuacaispiäi tul’d’ih, kuol’t’t’ih. A Nataša on se hengis se, Mikin tütär, Agd’an St’opanan prikol’en’ait eläu... oi, l’esopuntal entiä, kuz eläu. Vot, Ol’oškam Min’kale mäni miehele (Min’ka hänen lükäiži), a siid nügü ni männü ni kunna miehele, eläu häi tüttäriden ker, lapsit kaččou sigä. Oi, en d’o tiedä, kuz on l’esopuntte, Siämärven taga, kuz olnou sigä Kuudamal. Vot sigä ruadau da sigä eläugi. A siid heiden i prikol’eenii kai.

June 01, 2020 in 09:45 Нина Шибанова

• created the text
• created the text translation
• created the text: – Nu nügü agdimaine d’iäi. Agdimaine. – Agd’an St’opanan. St’opanan net. – Pereh? St’opanan pereh oli muguoine, pereh oli... Oli heit, kačo St’opanakse kirguttih, minä vie muštan vähäižel tožo D’akun Timuoin vel’l’i oli ka moin oli pitke starikke hard’uoikaz oli muguoine. Se oli Simaništos oli nainu... Siidniemez nain oli, pieni akaine oli se muguoine. Poige oli. Mikki, toine Peša da siit tütär oli, Daša Kondruoin Fed’all oli häi miehel kudai. Vod enzimäine akke, vot se nečil oli, toine akke se Lidžmil otettu Sieni-korolin tütär. Nu vot. Siit se Daša kuoli, vot, St’opanihke se d’iäi. Katti St’opanall oli miehel Sekon. A siit Peša tožo nai, sen otti L’evoskam Marin. Siit Peša kuoli, Mari d’iäi, i Mar’ on nügü hengis. Vot. Hänele rodittiheze, kačo, poigat: Fed’a on, Min’a on da siit Man’a om vie. Suadu hänel ”Pühä Miikkulan” [nagro]. Pešaz d’iäi. (oi mi olnou d’o toine tütär on vie sigä) Fed’a da siitem Min’a. Min’a voinile kuoli. Nu a siid Oša se on Gumbaručeil miehel. Nu a Man’a se, vaskiden naglaižidenker suadu, Priäžäz eläu, neidištäu ei olnu miehel eigoni mida, vot. Nu, a Mari hengiz, muga sid eläu. Nu, a St’opanihke, kačo, tožo miehele, a Mikil, kous häi iče Mikki, kačo, kuoli da kai. Üks oli Nataša, da siid oli toine n’eičükäine, kuolttih, neičük. A Nataša mäni Paulounan ker Ser’gövän Griišale... Paulouna se mäni Mikin akke miehele, siit Ser’göväz eli. Da siit tožo, akuacaispiäi tul’d’ih, kuol’t’t’ih. A Nataša on se hengis se, Mikin tütär, Agd’an St’opanan prikol’en’ait eläu... oi, l’esopuntal entiä, kuz eläu. Vot, Ol’oškam Min’kale mäni miehele (Min’ka hänen lükäiži), a siid nügü ni männü ni kunna miehele, eläu häi tüttäriden ker, lapsit kaččou sigä. Oi, en d’o tiedä, kuz on l’esopuntte, Siämärven taga, kuz olnou sigä Kuudamal. Vot sigä ruadau da sigä eläugi. A siid heiden i prikol’eenii kai.